Raymond-villapaita eskarilaiselle







Voi syksy. Näin se on jo edennyt pitkälle lokakuuhun kuin huomaamatta. Ompelut ovat painottuneet  muutaman viikon ajan laukkuosastolle ja korviksiakin on syntynyt, sillä tämän viikon lauantaina olen osallistumassa paikalliseen myyntitapahtumaan ja ensimmäistä kertaa myymässä omia käsitöitäni. Jos olet Lappeenrannan suunnalla lauantaina, niin tulehan sinäkin Tasihinin talolle ♥

Tässä välissä haluan esitellä kesällä pojalle neulomani paidan. Poitsu sai itse valita langan värin ja mallistakin varmistelin useaan kertaan, sillä eskari-ikäisellä tunnetusti on tarkka maku. Syksy on kasvattanut eskarin alkamisen myötä pienestä pojasta sekä pitemmän että kypsemmän. On huikeaa saada päivittäin hämmästellä ipanan oivalluksia ja kykyä tehdä sellaisia loogisia päätelmiä, joiden perusteella voi olla varma, että poika on perinyt isänsä aivot. Ihanaa on myös se, että nokkelan älyn lisäksi lapsella on myös tunne- ja kaveritaidot hyvällä mallilla, joten ainakin jotain asioita sitä on vanhempanakin selvästi tehnyt oikein. Ja sen kunniaksi, että isomman kanssa elämä helpottuu, voi pikkusisko aloittaa uhmaiän. 

Villapaidan ohje löytyy Klompelompe - neuleita koko perheelle- kirjasta nimellä Raymond-villapaita. Lankana käytin Dropsin baby merinoa. Tässä mallissa minua miellytti sen tekemisen yksinkertaisuus sekä hihojen kuvio, mikä syntyy siirtämällä langankiertoja neulottujen silmukoiden yli. Näyttävää pienellä vaivalla. Mitäs Sinulla on työn alla juuri nyt?



Kantinkääntäjä ompelukoneeseen

Yhteistyössä Pfaff Suomi





Pistolevy reikineen
Apulevy kiinnitettynä
Kantinkääntäjä kiinnitettynä


Käsitöitä voi ilman muuta tehdä esimerkiksi  mummon vanhaa singeriä polkemalla ja tylsillä saksilla kangasta nirhaten, jos kärsivällisyys kestää. Itselläni ei kuitenkaan kestä ja siksi kaikki harrastusta sujuvoittavat keinot ovat hyvin tervetulleita. Välineurheilu tällä saralla sai uuden sysäyksen, kun sain kokeiltavaksi uuden kantinkääntäjän, joka -tittiditittididii - sopii ompelukoneeseen!

Kantinkääntäjä on vekotin, joka nimensä mukaisesti kääntää kanttia eli sen resorisuikaleen, jolla huolitellaan usein mm. lasten paitojen pääntiet tai vauvan bodyjen kaikki reunat. Kanttaaminen käy huolitteluksi toki myös muuallekin; helmoihin, hihansuihin, taskun reunoihin, hupun reunaan... Kanttauksen voi tehdä käsin siten, että sopivan napakka kaitale venytetään huoliteltavan kankaan reunaan, saumuroidaan kiinni, käännetään oikein päin ja tikataan päältä ( jos pitäisi valita joku oma ompelubravuuri, niin itse asiassa valitsisin juurikin kanttaamisen). Monivaiheista ja aikaa vievää suhteessa siihen, että kantinkääntäjä tekee kaikki vaiheet yhdellä kertaa, ja oikein asennettuna siististi ja nopeasti. Pulmana monella on kuitenkin ollut se, että kantinkääntäjät on yleensä tarkoitettu vain peitetikkikoneisiin kiinnitettäviksi. Ompelukoneella tikkaavalla on keinona ollut teipata kääntäjä paikoilleen, mutta kokemuksesta kerron, että se on melko säätämistä.

Ja nyt on siis ilmestynyt kantinkääntäjä, joka sopii ompelukoneeseen! Oikeastaan tämä on tarkoitettu tilkkutöihin ja joustamattomille materiaaleille, mutta uhmasin ohjeita ja testailin suoraan trikoolle. Nettisivuillakaan ei ole tästä vielä tietoa, mutta laittamalla viestiä esim. Pfaff Suomen facebook-sivun kautta saat varmasti infoa lisää. Tämä sopii Pfaff Expression (ja ilmeisesti Husqvarnan uudempiin) malleihin, joissa on sopiva pistolevy. Oma koneeni oli vanhempaa mallia, joten jouduin vaihtamaan pistolevyn, jotta siitä tarvittavat reiät löytyivät ja sain apulevyn sekä kääntäjän kiinnitettyä. Käytettävä kaitale pitää olla 4,5 cm ja kantti kääntyy nelinkertaiseksi. Ompeleena kannattaa ainakin näin trikoolla käyttää kaksoisneulaa ja - ommelta. Kantinkääntäjän mukana tulee paininjalka, joka pitää kantin reunan hyvin paikoillaan. 

Kanttaamista testailin t-paitaan, johon tein hihoihin halkion. Hihojen reunat kanttasin ja jätin päihin solmimiseen nauhat. Lisäksi huolittelin pääntien kanttaamalla. Trikookaitaleen kanssa pulmaa oli hieman rullaavien reunojen kanssa, mutta leikatessani sileästä reunasta onnistui kanttikin kauniisti. Ompeleen kohta oli helppo säätää pysymään oikealla etäisyydellä. Kokeilin myös resorista leikatulla kaitaleella ja sekin onnistui mainiosti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, jos tämä kohdalle osuu. Kantinkääntäjän työssään pääsee näkemään Instagramin storyjeni kohokohdista ja oheisella videolla.


Oletko Sinä kokeillut koskaan kantinkääntäjää vai sujukoo kanttaus käsin? 
Suloista sunnuntaita ♥

Syksyn 2019 neulekirjat: Talvilapset, Neulekekkerit ja Hyvän mielen villasukat

Syksyn ensi merkit näkyvät kellastuneiden koivun lehtien lisäksi siinä, että neulojia hemmotellaan uusilla käsityökirjoilla. Tutustuin kolmeen tämän syksyn uutuuteen ja esittelen ne nyt teillekin. Kaikki kirjat olen saanut niiden kustantajilta arvostelukappaleina. Lyhykäisesti sanottuna; jokainen kirja on ihana, omanlaisensa ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen ♥

Hanne Andreassen Hjelmås ja Torunn Steinsland: Klompelompe - Talvilapset / Gummerus








Jos olet blogiani lukenut aiemmin, muistat minun hehkuttaneen Klompelompeja ennenkin. Kolme aiempaa kirjaa ovat juurtuneet hyllyyni tiukasti eikä Talvilapset tee poikkeusta. Klompelompen neljäs kirja pysyy tyylilleen uskollisena; kauniita ja tunnelmallisia kuvia, harmonisen pastelliset värisävyt ja sopivassa suhteessa pintaneuleita ja kirjoneuleita. Nimensä mukaisesti painotus on talviseen maisemaan ja lämpötilaan sopivissa vaatteissa ja asusteissa, ja nimenomaan lasten vaatteissa vauvasta noin 10-vuotiaisiin. Pari mallia on myös naisten koossa ja uutena juttuna on Baby Born-nukelle sopivat kaavat! Aiemmista kirjoista tuttua teemoittelua ei tällä kertaa ole.  

Parasta tässä: Kauniit vaatteet ja asusteet, supersuloiset vauvat ja muutenkin idylliset kuvat, ohjeiden monipuolisuus ja tasokuvaukset, pienet yksityiskohdat, joilla saada tyttömäisyyttä tai poikamaisuutta yksinkertaisiin malleihin.
Kehitettävää: Talvilapset eroaa kooltaan ja kannen ilmeeltä vanhoista kirjoista. Koska kyseessä on kirjasarja, niin tykkäisin yhtenäisyydestä kantta myöten.
Kenelle: Sinulle, joka olet neulonut aiemminkin, pidät herkästä tyylistä ja klassisesta kuvioinnista ja haluat neuloa toisiinsa sopivia vaatteita ja myssyjä tumppuineen.
Oma suosikki: Julie-tunika ja nuken vaatteet

Veera Jussila : Neulekekkerit - Saumattomat lasten neuleet / Tammi






Neulekekkereiden arvoa nostaa jo kirjaa avaamatta se, että sen kirjoittaja Veera on blogijuttujen kautta tutuksi tullut ja mainio tyyppi ♥ Veera on nainen Mehukekkerit-blogin takana, ja Neulekekkereissä on selkeästi blogista tuttu tyyli tunnistettavissa. Tämän kirjan mukana neulotaan saumattomasti vaatteita ja asusteita 1-12-vuotiaille selkeiden ja yksityiskohtaisten ohjeiden avulla.  Valikoimasta löytyy huiveja, pipoja, lapasia, villahousuja ja neuletakkeja, mutta myös kaksi kesämekkoa .Kuvissa on jotain hyvin suomalaista; lumista tai ruskaista maisemaa, maanläheisiä värisävyjä, raikkautta ja kuulautta. Kirjan taitossa on hyödynnetty paljon valkoista tilaa ja selkeyttä. Ohjeiden lisäksi Neulekekkereissä on huomioita ihanasti vasta-alkajatkin kertomalla materiaaleista ja tarvikkeista sekä avaamalla kuvallisin ohjein tekniikoita. Erikoisuutena ovat varpaista varteen neulottavat sukat ja kuvallinen ohje Magic loop-tekniikasta, mikä ainakin minulla on kokeilematta. 

Parasta tässä: Yksinkertaisuus ja selkeys, loistavat inforuudut ohjeiden yhteydessä (mm. lankavaihtoehdot, aina plussaa), ekologinen näkökulma, unisex-mallit, mukavat nimet ja Veeran ottamat valokuvat, joissa näkyy paikallisuus ja aitous.
Kehitettävää: Tämä on ainoastaan makuasia, mutta minun makuuni valkoista tilaa on aavistus liikaa. Kuvat olisivat toimineet isompinakin.
Kenelle: Sinulle, joka haluat päästä harrastuksessasi alkuun ja kaipaat helppoa neulottavaa, rakastat luonnollisuutta ja arvostat ekologisuuden huomioimista.
Oma suosikki: Kätkö-neulehuppari


Mia Sumell ja Sanna Wikström: Hyvän mielen villasukat / Otava







Karkkivärejä, söpöilyä, kauniita sanoja ja tunnelmointia. Hyvän mielen villasukat-kirjassa on löydetty uusi, ihana tulokulma käsitöihin, sillä näiden sukkien on tarkoitus lämmittää varpaiden lisäksi myös mieltä! Kirja kuuluu Hidasta elämää- sarjaan, joka painottaa mielen ja kehon kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, rauhoittumiseen ja onnellisuuteen. Hyvän mielen villasukissa on 12 sukkaohjetta; suurin osa kirjoneuletta ja muutamat pitsisukat. Ohjeiden tekijä on Mia Sumell, joka pyörittää Sullavikat- sivustoa ja jonka ohjeita on aiemmin ollut saatavilla ainakin verkkokaupan kautta. Sukkaohjeet ovat sellaisenaankin kivoja, mutta nyt sukkia neulotaan oikeasti ajatuksella ja tunteella. Silmukoihin sekoitetaan muun muassa tsemppiä, lepoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, rohkeutta tai luovuutta ja sivuilta löytyy ajatuksia näihin aiheisiin liittyen. Värivalinnoilla tuetaan tunnetilaa ja henkinen hyvinvointi korostuu neulomisen toimiessa rauhoittumisen keinona. Näitä sukkia olisi ihana neuloa lahjaksi itselle tärkeille ihmisille tai mikäpä ettei itsellekin, sillä ainahan sitä iloa, lepoa ja lempeyttä kaipaa.

Parasta tässä: Kauneus, tämä kirja saa huokaamaan ihastuksesta! Väri-iloittelu, ilahduttava lähestymistapa ja mielen hyvinvoinnin tavoittelu, kauniit ja suht helpon oloiset kirjoneuleet. värilliset neulekaaviot ilman hirveitä langanjuoksuja.
Kehitettävää: Kaikki sukat ovat pitkävartisia, joten ihan nopeita nämä ei ainakaan minun tasoiselle neulojalle ole. En näe näitä ihan aloittelijoille tarkoitettuina.
Kenelle: Sinulle, joka olet valmis astumaan villasukkien karkkikauppaan, haluat kokea ja tuottaa muillekin iloa käsitöiden kautta, rakastat värikylläisiä kirjoneuleita ja pystyt käyttämään rauhassa aikaa niiden tekemiseen.
Oma suosikki: Unelmat, Ilot ja Rohkeudet

Mistä kirjasta Sinä aloittaisit? Näistä riittää kyllä inspiraatiota pitkäksi aikaa ♥

Pitsimekko ja oman ajan kaipuu






Mä haluun olla yksin, haluun olla hiljaa
Haluun, että nukkuu kerrankin voin
Mä haluun olla yksin, lukee vaikka kirjaa
Junamatka Turkuun ihana ois
Mä haluun ihan helvetin pitkästä aikaa tuijottaa kauas tyhjyyteen
Ja ehkä sitten lopulta elämä voittaa
Muistan ehkä miks tän kaiken teen
Pyöriskö tää maailma ilman mua, jos otteen annan hetkeks herpaantua?
Nyt ois vaan pakko saada olla tarpeeton.
(Irina: Haluun olla yksin)

Nyt on Irina iskenyt sanoituksellaan äiti-ihmisen sielunmaisemaan ihan täysillä. Kun koko päivän tekee töitä ihmisten kanssa  pistäen likoon itsensä ja energiansa ja kotiin päästessä kimppuun hyökkää kaksi ihanaa, mutta ah, usein välillä niin rasittavaa  mukulaa, alkaa takaraivossa kutkutella haave siitä, että saisi edes hetkisen olla aivan totaalisen tarpeeton. 

Tilanne on kummallinen sen vuoksi, että ennen lapsia en viihtynyt yhtään yksin. Minulle olisi ollut kauhistus mennä vaikkapa elokuviin itsekseni tai viettää viikonloppuiltaa vain omassa seurassani. Hiljaisuus ahdisti ja rauhallisuus oli tylsää. Harmi, ettei kukaan käskenyt silloin nauttia yksinolosta ja tankata omaa aikaa. Tosin hukkaan olisi hyvä ohje mennyt, en olisi sitä silloin uskonut kuitenkaan. Tässä hetkessä kuitenkin tuntuu, että kaipaisin perhearjen lisäksi nimenomaan sitä aikaa, kun voin olla omassa kodissa yksin, tehdä mitä minä haluan, ilman että kukaan haluaa minusta mitään. 

Tämä tunne on alkanut nostaa päätään oikeastaan nyt viimeisen puolen vuoden aikana enemmän. Kun perheessä ei ole enää ihan pieniä lapsia, on ollut viimein aika sukeltaa ulos äitikuplasta. Lasten omatoimisuuden lisääntyessä, heidän löytäessään kavereita ja nauttiessaan siitä, kuinka taitavia he monessa asiassa ovat, on minulle vapautunut tilaa olla muutakin kuin äiti. Ehkä tämä vaihe kuuluu vanhemmuutteen -  vaihe, joka valmistaa myös minua hölläämään napanuoraa jossain vaiheessa enemmänkin, sitten kun sen aika on. Onnea ovat ystävät, joiden seurassa nämä vapaahetket saavat muistamaan sen, että elämää on kodin ulkopuolellakin sekä puoliso, joka irtiotot mahdollistaa. 

Ja sitten on se hetki, kun on saanut sen yksin olon kerta-annoksen. On taas valmis palaamaan siihen rooliin, mikä on lopulta itselle merkittävin. Saa omat muruset syliin ja helliä pusuja pitkin poskia, saa sanoa, että oli ikävä. Saa taas tuntea, kuinka tarpeellinen on, ja se on sittenkin parasta.

Siistimpiin menoihin sopivan mekon puuttuessa ompelin yksinkertaistakin yksinkertaisemman neljän sauman mekon palalaarista löydetystä joustopitsistä. Esipesu oli ilmeisesti liian kova myllytys, sillä kankaan pintaan nousi ärsyttävästi kuminauhasyheröä. Sain kuitenkin melko hyvin kierreltyä suttuisimmat kohdat ja mekko on hyvin käyttökelpoinen. Tällä kertaa kuroin mekon väljyyden vyöllä, mutta seuraavaan taidan tehdä muotolaskokset. Nyt vain odottelen, milloin pääsen mekkoa ulkoiluttamaan!

Olethan sinäkin saanut omaa aikaa edes hiukan ♥?




Flowi Dress + alekoodi!








Kangas ja mekon kaava saatu bloginäkyvyyttä vastaan Flowi Designilta.

Oletko sinä kuullut jo Flowi Designista? Eipä hätää, en minäkään ollut vielä hetki sitten. Flowi Designin ensiesittely oli viime kesäkuussa Ommel-festareilla ja verkkokauppa on ihan vastikään avattu.  Flowin tarina on saanut alkunsa ompeluharrastajan haaveesta tuoda aikuisille sopivia, epäsymmetrisiä kuoseja, laadukkaita kankaita sekä mahdollistaa ompelun ilo. Flowin yrittäjä Titta on itse suunnitellut kuosit, joiden lähtökohtana on ollut ajatus siitä, miltä kangas näyttää valmiina vaatteena. Raportit mahdollistavat sen, että erilaisilla asetteluilla saadaan aivan uniikkeja vaatteita. Kankaiden raportin koko on suunniteltu siten, että se riittää pitkähihaiseen mekkoon isommassakin koossa ilman, että kuvio toistuu. Myös ekologiset arvot ovat Flowi Designille tärkeitä. Kankaat ovat 95% luomupuuvillaa ja 5% elastaania ja ne valmistetaan Portugalissa. Tällä hetkellä kuoseja on kolme erilaista, ja lisää on suunnitteilla.

Kankaiden lisäksi Flowi Designin valikoimassa on mekkokaava, Flowi Dress. Sen on tarkoitus olla helppo ja yksinkertainen ommeltava, ja toimia niin Flowin raporttien kuin muidenkin kankaiden kanssa. Minulla on ollut jo useamman vuoden käytössä oma luottokaavani, jota muokkaan aina mekosta t-paitaan. Silti välillä on mukava testailla muutakin, silläkin uhalla, että aina ei tulisi ihan priimaa. Kun sain Flowi Designilta mahdollisuuden kokeilla heidän kankaitaan ja kaavaansa, en voinut vastustaa houkutusta.

Valitsin itselleni Inka-raportin, koska mustavalkoinen vaan toimii aina. Kuosi oli kaunis jo kankaana, mutta kunnolla se heräsi eloon vaatteena.  Mekon kaavaa piirtäessäni valitsin L-koon taulukon mukaan, mutta kavensin sitä aavistuksen lantiolta. Hieno ja näppärä juttu näin raporttikankaan kanssa oli kaavan mukana tuleva asetteluohje, jota voi halutessaan hyödyntää. Taskut asettuivat hyvällä korkeudelle ja niskan yksityiskohta keventää mekon ilmettä mukavasti. Itselleni mekko istui yllättävän hyvin yläosasta, vaikka rintamuotolaskostakaan ei ole. Ohjeen avulla aloittelijankin on helppo ommella oma mekkonsa. 

Ilokseni sain tarjota lukijoilleni alekoodin Flowi Designin verkkokauppaan. Koodilla PKK19 saat ilmaiset postikulut kaikkiin kankaisiin  1.9. asti (ja toki samaan pakettiin kannattaa tilata tuo kaavakin). Ei muuta kuin ompelun iloa just Siulle ♥


Kultakukat ja automaattinen napinläpi


Yhteistyössä Pfaff Suomi, kangas saatu Almandiinilta












Välillä käy niin, että kangas herää kunnolla henkiin vasta valmiina vaatteena. Syntyy hentoinen idea, joka etenee kaavan valintaan ja kankaan leikkaamiseen kappaleiksi.  Ne kuitenkin unohtuvat toviksi inspiksen ollessa heikko ja aika kuluu. Kun kankaat lopulta osuvat uudestaan silmään ja päätyvät takaisin ompelupöydälle, pitää kaivaa kaavalehti ohjeineen esiin, sillä idea on jo unohtunut. Ompelu alkaa verkkaisesti, mutta kiihtyy vähitellen, kun valmistuva vaate alkaa kuin alkaakin kiehtoa. Ensimmäinen sovitus vahvistaa asian; se sopii kantajalleen täydellisesti!

Almandiinilta saatu kultakoristeinen kukkakangas viehätti tytärtäni aluksi enemmän kuin minua, mutta tosiaan nyt valmiina mekkona se sopii ihanasti Tinttaralle. Yhdet synttärijuhlat mekolla on jo pyörähdelty ja sielläkin se ihastutti.  Almandiinin kankaat ovat aitoja japanilaisia puuvilla-  tai puuvilla-pellavakankaita, joiden laatu on erinomainen. Nyt juuri oli tullut monta uutta ihanaa kuosia valikoimaan, omana suosikkinani on tämä pupukangas!

Mekko on Ottobresta 3/12 Hollywood cerise koossa 104. Ompelin mekon kokonaan ompelukoneella, saumat suoralla ja huolittelut siksak-ompeleella. Helmakäänteen tikkailin koristeompeleella ja apuna käytin magneettiohjainta, jonka avulla ommel oli helppo saada kulkemaan samalla leveydellä koko matkan.



Oma lukunsa oli sitten napitus, joka kulki koko takakappaleen halki. Jos napinläpien ompelu on aiemmin tuntunut hankalalta, ei se ole lainkaan sitä, kun käytössä on automaattinen napinläpi! Pfaff 4.2 koneessani on käytettävissä Sensormatic napinläpijalka, joka kytketään sähköisesti ompelukoneeseen. Sensormaticin kanssa riittää, kun mittaa napin leveyden ja merkitsee napinläpien paikat napituslistaan, ja muun hoitaa ompelukone. Napinläpien alle on syytä muistaa silittää tukikangas,  ja sitä napakampi, mitä joustavampi kangas on. Kuvasin videon napinläven ompelusta, jos haluat nähdä, kuinka näppärästi se käy.






Oletko Sinä sinut napinläpien ompelun kanssa?  

Lempeää alkanutta elokuuta just Siulle ♥