Kototeko-blogin Sanna käynnisteli toistamiseen haasteprojektin, jossa on tarkoitus saada itsensä unohtaneet äiti-ihmiset uudistamaan vaatekaappinsa sisältöä ja löytämään sisällä sädehtivä nainen jälleen. Renew Maman ensimmäinen osa oli nimeltään "Sellaisena kuin olet" ja tehtävänä oli tunnistaa oma vartalotyyppi sekä ommella jotain sille sopivaa. Itse otin ompelun suhteen loppukirin, sillä haasteaika loppuu tänään .

Oma vartalomalli onkin asia mille onkin jo aika uhrata jokunen ajatus. Olen sitä silloin tällöin miettinyt, katsonut muodonmuutosohjelmia ja lueskellut siitä, millainen tyyli sopii kellekin. Varsinaiseen lopputulokseen omalla kohdallani en ole kuitenkaan päässyt ja tyylikin on villi sekoitus sitä, mistä pidän, minkä kuvittelen sopivan itselleni ja missä koen oloni mukavaksi. Nyt tutustuin pariin Sannan linkittämään laskuriin, mutta edelleenkin olen jokseenkin hukassa. Olen aika pitkä, 170 cm ja mittausten mukaan H-malli voisi olla lähinnä omaa muotoani - jokseenkin suora, suhteessa kapea lantio ja vyötärö, mikä ei kovin selkeästi erotu. Toisaalta kohdallani rinnan- ja lantionympärys ovat hyvin saman levyiset, ja vyötärö  reilusti niitä vähemmän, mikä taas täsmää X-malliin. Mutta pähkäiltyäni asiaa ja hieman konsultaatiokin saaneena kallistun ehkä kuitenkin Y-mallin puolelle. Y on joko leveäharteinen tai rintava (jep, käsi ylös), lantio kapea suhteessa ja sääret hoikat. Y:n ei kannata korostaa yläosaa, vaan tuoda painopiste alemmas ja suosia vaatteita, joissa jalat pääsevät oikeuksiinsa. Tai sitten olen jonkunlainen sekoitus noita... Mitäs sinä luulet, sano vain rohkeasti? Joko sinulla on oma vartalomalli ja sille mallaava tyyli hallussa?

Virtuaalisessa ompelumaailmassa on yhtenä viime ajan villityksenä ollut kietaisumallinen yläosa (kiitos Ideoi-blogin Piialle ♥)  ja viimein minäkin ompelin omani. Itse asiassa kolme. Mekon mallista pidän kovasti, sillä se on yläosasta simppeli, jättää väljyyttä alaosaan ja luo harhaa vyötäröstä. Raidallinen versio oli testikappale lörpöstä palalaaritrikoosta, pilkullinen holkkihihainen kesää odottamaan ja yksivärinen mekko nyt pidettäväksi. Malli oli helppo kuositella ja vielä helpompi ommella etenkin, kun tietoisesti jätin kaikki kommervenkit pois ja annoin vain saumurin laulaa. 

Joku saattaa muistaa, kun alkutalvesta kehuin löytäneeni uuden asenteen suurta inhokkiani, talvea kohtaan. Taisipa kohtalo tarttua lauseeseeni ja päättää irvailla ihan urakalla, sillä sen verran kovalle koetukselle asennemuutos on joutunut. Siis mitä tämä tällainen on?! Jouluna on juhannussää (tosin sanottakoon, että on siinä juhannuksenakin vikaa, jos lämpötila on kympin korvilla...) ja sitten iskee pakkanen, mikä kyllä näyttää valtavan kauniilta, mutta jäädyttää räänkin nenään. Sen jälkeen alkaa tolkuton vesisade ja pääkallokelit, jolloin voi valita laittaako jalkaansa luistimet vai nastakengät. Ulkoilu on jäänyt nolostuttavan vähiin, kun edes koirat eivät viihdy noilla säillä pihalla. Tälle rouvalle eivät nyt auta Actimelit (joiden mukaan talvi on vain asennekysymys) tai Icebugit, sillä onhan tämä nyt aika syvältä.  Joten sovittaisiinko nyt niin, että lunta voisi sataa sellaiset viisi senttiä, että peittyisi tuo harmaa loska ja pakkastakin voisi olla noin viisi astetta. Päälle auringonpaistetta ja kirkkaita päiviä, niin aletaan puhua siitä talvesta, mihin olin asennoitunut. Kelpaisi varmaan muillekin?

Onneksi ihanan raikkaat Noshin uutuudet kolahtivat postilaatikkooni pikkuisen etuajassa ja toivat iloa harmaisiin päiviin ja vaihtelua loskassa lätsyttelyyn. Noshin  kevään uutuuksissa ilahduttavat herkulliset värit, ja tuttujen materiaalien kuoseissa leikitellään inkkariteemalla. Sulkien, nuolien ja tiipii-telttojen lisäksi löytyy myös kivasti yksivärisiä kankaita ja tietenkin niihin mätsääviä resoreita. Omia suosikkejani ovat farkkucollari, mikä on ihan parasta matskua esimerkiksi housuihin, sekä perinteinen puuvillajersey, mikä säilyttää sileän pintansa pesusta toiseen ja on mielestäni lastenvaatteissa ehdoton ykkönen. Voi olla, että kangaskaappia pitää kartuttaa vielä lisää, kun parin viikon päästä pääsen ystävän luokse Noshin kotikutsuille ja hipelöimään muita uutuuksia...

Pehmoiset neulokset houkuttelivat ompelemaan pikkupimulle keväisen asukokonaisuuden. Oman pakettini kasasin korallin sävyn ympärille, johon olen tällä hetkellä aika ihastunut. Sopii nätisti pienelle tytölle! Farkkucollarista ompelin ensimmäisenä farkkuhameen Citygirl-kaavalla (Ob 1/16). Muuten onnistui oikein mallikkaasti, mutta tuo etutasku jäi harmittamaan - laitoin sen jo kerran ylemmäs, mutta siirsin kuitenkin kaavamerkkien mukaisesti alemmas. Huono ratkaisu. Sen sijaan hyvä ratkaisu olivat nuo Prymin anorakkinepparit, jotka tuovat ilmettä muuten simppeliin asuun. Mekon kanssa ja muutenkin käytettäväksi tein kaksi bodya, jotka muokkasin Bert-kaavasta koossa 80 (ovat vielä reiluja, mutta ihan käyttiksiä). Farkkucollegen jämistä sain söpöt pöksyt, joihin käytin Bellydance-kaavaa (Ob 4/15) ja sovelsin Nuunelin rimpsutaskuohjetta. Koko komeuden kruunasin vielä joustocollarista tehdyllä hupparilla, jonka ajattelen sopivan vaikkapa "kauppatakiksi" keväämmällä. Hupparin kaava on yhdistelmä Baby lion-jakkua ja Kirahvi-haalaria (Ob 1/13) sekä omaa muokkausta. Hupun vuorittamisen sijaan laitoin reunoille alavarat, jotta hupusta ei tullut liian painava. Valmis setti on juuri sellainen kuin ajattelin ♥ Tällä osallistun myös Hommahuoneen värihaasteeseen, jossa helmikuun teemana ovat pastellisävyt.