Varhaiskasvatuksella on lapsen elämässä iso rooli ja vaikutus. Olemme olleet siinä onnellisessa asemassa, että lastemme päiväkotiryhmissä ja eskareissa on ollut turvallista pysyvyyttä ja lämminhenkisiä taitavia kasvattajia, joiden kanssa on ollut helppo luoda hyvä yhteistyö vuosien aikana. Ei ole itsestään selvyys sekään. Molemmat muksut muistelevat päiväkotivuosiaan ja sieltä tuttuja lapsia ja aikuisia hyvillä mielin, mutta lasten tapaan ilman ikävää, nenä jo innokkaana tulevaa kohti käännettynä. Itse tunnen kaihertavaa haikeutta, surua ajan ohikiitävyydestä ja siitä muutoksesta, mitä vanhemman roolissa käyn läpi lasten kasvaessa. Samalla kuitenkin kutkuttaa se vapaus ja rentous, mikä oli jäänyt pikkulapsivaiheessa vahtivuorojen ja yleisen viihdyttämisen alle. Omaa aikaa alkaa olla kohta niin paljon, etten edes tiedä mitä sillä tekisin!

Vaatekriittisyys on kasvanut Tinttaralla entisestään, mutta yhteistyössä hänen kanssaan suunniteltiin mallit ja valittiin kankaat näihin. Ompelin pinkan legginssejä todelliseen tarpeeseen ja muutaman pitkähihaisen varastoa täydentämään. Housujen kaavana on iänikuinen PaaPiin Lilja. Nuppu print companyn kukkatrikoot ompelin sujuvasti väärään langansuuntaan, jotta sain kankaan korkeuden riittämään lahkeen pituuteen. Toimii aivan mainiosti niinkin päin ja kukat asettuvat kauniisti lahkeiden ulkosivuun. Paidat olen muokkaillut LillaLumin Ilonasta ja Justus&Selinasta. Ribbitrikoo, mistä tein liilan paidan, oli uusi tuttavuus ja varsin viehättävä sellainen. Lisäksi ompelin kesäisen Laila-haalarin Kaavastudio Ainoan kaavalla heidän leoparditrikoostaan. Jännityksellä odottelen mahtaako nämä vielä syksyllä kelvata päälle koulun alkaessa. Neidillä on nimittäin vankka taipumus siihen, että vaatteiden pitäisi olla samat kuin kaverilla ja sopivaa vaatetta ei ikinä löydy, vaikka valinnanvaraa todellakin on. 

Joko siellä ollaan lomatunnelmissa?

Ihanaa alkavaa heinäkuuta just Siulle ♥