Doomscrollaajien kuningatar täällä hei! Taannoinen hiihtoloma kului ihanasta auringosta ja perheen kanssa yhdessä tekemisestä nauttien, mutta samalla ihan liian tiiviisti uutisia tuijottaen. Se jos mikä oli omiaan stressitason ja ahdistuksen nostoon, ja melkein jo pakkasin varmuuden vuoksi perheelle tavaratkin valmiiksi pikaista evakkoreissua varten. Tuntui niin absurdilta hetkessä alkaa pelätä sotaa - asiaa, mitä en olisi ikinä uskonut miettivänikään omalle kohdallemme. Koronapandemian jälkimainingeissa olisin kyllä toivonut maailmalle ihan jotain muuta... 

Huolen vyöryn keskellä huomasin saavani lohtua neulomisesta. Silmukoiden syntymisessä ja työn etenemisessä on aina jotain hyvin tyynnyttävää ja maadoittavaa. Ei turhaa mietiskelyä, vain sormien lomitse soljuvaa pehmeyttä. Keskittymistä vain meneillään olevaan hetkeen, omaan kuplaan, missä kaikki on juuri nyt kohdallaan. Ja se, että saa aikaan jotain konkreettista, jotain ihanaa ja käsillä kosketeltavaa. Tällä kertaa valittu neuleen värikin toi iloa ja piristi synkistynyttä mieltä. Niin se vain on - toiminta on terapeuttista!

Ajatus tähän huiviin virisi jo vuosi sitten, kun neuloin pinkin Oslo-piponi. Halusin sille saman värisen huivin kaveriksi ja viime syksynä löysin oikeat langat odottamaan. Yhdistin Dropsin Fabelia ja Brushed alpaca silkiä, ohjeena on Katian Infinity shawl.  Se on ihana ja helppo malli, joka on ihan paras telkkarin katselu- ja automatkaneule yksinkertaisuudessaan. Nyt halusin vähän jotain lisää, joten pyöräytin vielä tasselitupsut huivin kulmiin. Näiden asusteiden kanssa olo on heti pirteämpi ♥

Millaisilla keinoilla Sinä haet rauhan tunnetta, mikä Sinua auttaa?

Lohdullisia ajatuksia just Siulle ♥