Elsa-mekko ja 4-vuotiaan Frozen-synttärit










Siinä missä lasten varttuminen on haikean suloista ja välillä jopa pelottavan nopeaa, on samalla aivan huikean hienoa nähdä miten upeita tyyppejä näistä kasvaa. Vaikka Vuoden äiti-palkintoa ei tarvitse tähän osoitteeseen tänäkään keväänä ohjata, on onnellista huomata lasten kautta, että monta asiaa on tehty myös oikein. Neljävuotiaana pienestä söpöläisestä on kuoriutunut valtavan persoonan omaava prinsessa - hyväsydäminen, rohkea, hauska, suloinen, päättäväinen, herkkä ja nokkela.Valloittava murunen, joka yhtenä hetkenä polkee jalkaa ja laulaa kurkku suorana Haloo Helsinkiä ja toisena käpertyy kainaloon nukkumaan, koska äidin vieressä on ihaninta. Ja puhua pulputtaa, ihan tauotta, unissaankin nauraa. Ikään kuuluen myös uhmaikä ja oma tahto näyttelevät suurta roolia samalla, kun arkiset taidot karttuvat huimaa vauhtia. Koordinaatiossa taitaa olla kuitenkin kehittämisen varaa; siitä muistutuksena kuvissa vilkkuva musta silmä, kun neiti leikin tiimellyksessä juoksi seinää päin.

Jo viime syksynä Tinttara ilmoitti haluavansa Elsa-synttärit ja joulun jälkeen odotus kiihtyi viikko viikolta. Päiväkodissa hän hehkutti tulevia kekkereitä ja komensi kavereita ohjeistamalla, että "Elsa-synttäreille tullaan sitten tukka kammattuna". Itsestään selvänä asiana pidettiin sitä, että äiti ompelee Elsa-mekon ja toki minä sitten niin teinkin. 

Mekon yläosan muokkasin Myyry-paidan kaavaa kaventamalla ja poikkileikkauksella, helma on täyskello. Yläosan vaaleansininen on jotakin joustavaa ja hieman kimaltavaa tekokuitua ja vuoritin sen tavallisella trikoolla. Hihat ja yläosa ovat niin ikään trikoota, helma puolestaan satiinia. Viitan tylli on Tallinnan tuliaisia muutaman vuoden takaa. Viime silauksen mekko sai ompelemalla käsin strassinauhan yläosaan. Yksinkertainen, mutta tytön mielestä aivan tyrmäävän ihana ♥

Frozen-teemalla oli helppo ideoida ja somistaa synttärit kaikin puolin. Hoitokavereiden kanssa juhliessa tytöt saivat askarrella omat Olofit ja tarjolla oli jäätelöä ja muita pakastealtaan antimia asianmukaisilta pahviastioilta. Aarteenetsintä ilahdutti muksuja, kun kirstusta löytyi taikapöly-korut (Tigerista pikkuriikkisiä korupulloja hileellä täytettynä ja kaulanauhaan ripustettuna, upposi kuin häkä) sekä kimalletarrat. Lopuksi Let it go raikasi kestosuosikkina 4-vuotiaiden discossa.

Sukulaisille ja ystäville pidimme juhlat menneenä viikonloppuna ja niiden tarjoiluihin panostin enemmän. Elsa-kakku syntyi yhdistämällä mansikkaa, sitruunaa ja valkosuklaata ja kuorruttamalla koko komeus marengilla. Ensimmäistä kertaa testasin italialaista marenkia ja siitä tuli ihan älyttömän hyvää ja helposti työstettävää. Aika hieno tuli! Lisäksi pöydästä löytyi kinderpiirakkaa, porkkanamuffinsseja, kanavoileipäkakku, juustokierteitä, riisipiirakoita munavoilla sekä muuta pientä naposteltavaa. Ohjelmaa ei todellakaan tarvittu, vauhdista huolehti iso lauma leikkiviä lapsia. On muuten hassua, kuinka juhlaväki on muuttunut näiden vuosien aikana. Esikoisen syntyessä useimmilla ystävillä ei ollut vielä lapsia, seuraavissa juhlissa oli vauvoja sylien täydeltä ja nyt kemuissa kirmasi parhaimmillaan kymmenkunta 1-8-vuotiasta. Huh hulinaa!

Onnellista tätä viikkoa just Siulle ♥  Loppukoon tuo tylsä takatalvi heti alkuunsa!


9 kommenttia

  1. Paljon onnea neli vuotiaalle, nätti juhlapuku, jolla varmaan liihoitellaan muinakin päivinä. Synttärijuhlat järjestetään kivoilla pikkuideoilla, pienten mielikuvitus näkee sen sisältämän satumaailman. Aika menee eteenpäin kovaa vauhtia ja äitinä saat seurata kehitystä moneltakin kantilta. irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irmeli ♥ Tämä puku päällä käytiin mm. virpomassakin :D Noinhan se on, kunpa sitä ehtisi ja osaisi pysähtyä hetkiin rauhassa.

      Poista
  2. Onpa kyllä upea mekko, synttärisankari on varmasti aivan innoissaan siitä!

    VastaaPoista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Olipa ihanasti, rakkaudella kirjoitettu 4-vuotiaastasi. Ja suloisen mekon olit tehnyt, siinä kelpasi varmasti liihotella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ♥ Olipa ihanaa, kun kommentoit, oli ilahduttavaa palata lukemaan näin vanhaa postausta itsekin ♥

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!