Olen aina rakastanut iloisia yllätyksiä ja tietenkin toivoisin sellaisia enemmänkin arkea piristämään. Mikäpä sen kivempaa, kuin jos työkaveri tuo ihan vaan ystävällisyyttään suklaapatukan ilahduttamaan, kaupassa tarvitsemasi tavara on yllättäen alennuksessa, sääennustuksesta huolimatta paistaakin aurinko, postilaatikosta löytyy mukavaa postia, mies on pyytänyt lastenvahdin yhteisen illan mahdollistamiseksi, anoppi tehnyt päivällisen valmiiksi töistä tullessasi tai ystävä pyytää sinut extempore-iltakävelylle. Ei tarvita ihmeitä, vaan parasta on juuri se odottamattomuus, mikä tekee päivästä hauskemman.
Yksi keino hankkia pientä jännitystä elämään, on osallistua erilaisiin ompeluryhmien haasteisiin. Mahdollisuutena on saada jokin upea ihanuuskangas, jota ei muuta kautta ole mahdollisuus saada, mutta samalla riskinä se, että joutuu ompelemaan jotain mitä ei tahtoisikaan tai astumaan kauas omalta mukavuusalueeltaan. Pitkiin aikoihin en ole yllätyksiin lähtenyt mukaan juuri sen takia, että oma maku on sen verran tarkahko, että pettymyksiä tulee herkästi. Kun marraskuussa ompeluryhmässä kerrottiin Nuppu print companyn yllätyskankaasta, karistin epäilykseni ja tein tilauksen huolimatta yllärikankaalle melko korkeasta hinnasta. Odotin pitää pätkää jotain ihanaa mekkokangasta, joten hämmennys oli suuri, kun paketissa olikin 60 cm napakkaa puuvillaa.
Järkytyksestä selvittyäni aloin nähdä mahdollisuuksia. Kangas oli kaunis ja lopulta oikein sopiva jouluisiin lahjaompeluihin. Omassa paketissani oli sininen kangas ja vaihdoin puolikkaan vaaleanpunaiseen, joten pääsin ompelemaan molemmista väreistä. Kangas oli laadultaan panamaa, mikä on kaksinkertaisena kudottua, todella napakkaa ja paksuhkoa kangasta ja sellaisenaan sopivaa laukkuihin, sisustustuotteisiin ja ylläri ylläri, erilaisiin pussukoihin.
Ompelin ensin äidilleni joululahjaksi lompakon käyttäen samaa Swoonin Pearl wallet clutch-kaavaa, kuin täällä. Nyt hoksasin, että kaavassa on jo valmiiksi saumanvarat mukana, joten tämä rahapussi onnistui vielä paremmin kuin edellinen. Toisena tein pinkin sekä sinisen meikkipussin, niin ikään pukinkonttiin, käyttäen Villa ja Villa-blogin ohjetta. Toisen meikkipussin kohdalla huomasin, että pussin muodolle tekee hyvää laittaa wonderclipsit tereiden päälle hetkeksi, jotta reunoista sai kulmikkaammat (kurkkaa ero pinkin ja sinisen pussin kuvissa). Lopuksi ompelin itselleni ison kehyskukkaron meikkipussiksi (olethan jo bongannut ohjeeni sellaiseen?) ja vielä jäi pieni palanen sinistä kangasta. Sillekin on jo suunnitelma valmiina.
Tämä yllätys oli siis lopulta varsin monipuolinen, Ei sitä mitä toivoin aluksi, mutta lopulta juuri sopiva haaste ja sain ommeltua monta kaunista ja tarpeellista juttua.
Ilahduttavia vuoden viimeisiä päiviä just Siulle ♥