No niin,  sitten jatkamme framilonin kanssa! Edellisessä postauksessa kirjoittelin siitä, mitä on framilon, miten ja mihin sitä käytetään. Lupasin myös pari käyttövinkkiä, joten tadaa: tässä kaksi jippoa , joilla framilonilla saadaan peruspipo uuteen uskoon. Tarvitset vain pipokaavan, joko valmiin tai itse piirretyn. Olen näissä käyttänyt PaaPiin kaavakirjan pipokaavaa, joka mittasuhteiltaan oli hyvä minun sekä tyttösen päähän. Aikuisten pipon tein koossa L ja pienelle 3-vuotiaalle koossa XS. Ideoita näihin olen bongannut netin ompeluryhmistä ja pinterestistä, tässä minun versioni.

Rypytys tuo pipoon kevyesti turbaanimaisen ilmeen hyvin pienellä vaivalla. Framilon on helppo ommella muotolaskosten kärkien väliin ja kunnon rypytystä varten saa venyttää sitä aika reilusti. Muista ommellessa valita pipon värinen alalanka, jotta ommel ei näy liikaa valmiin pipon oikealla puolella. Oman piponi kruunasin vielä isolla tupsulla. (Psst... Jos sopivaa kaavaa ei hyllystäsi vielä löydy ja ihastuit ryppypipoon, on tällainen kaava tulossa lähiaikoina myyntiin LillaLumin kautta Lalian verkkokauppaan.)

Seuraavaksi ruusukemalli! Käytin tähän ruusukkeeseen ohutta pitsinauhaa, mutta sama idea toimii myös trikoosta tai puuvillasta leikatulla kaitaleella. Kudotun kankaan kanssa muista kuitenkin huolitella sen reunat, trikoota ei tarvitse huolitella. Yksinkertaisuudessaan framilon ommellaan nauhan keskelle venyttäen reilusti. Mitä pidemmän kaitaleen rypytät, sitä isomman ruusukkeen saat. Ruusuketta ommellessa kiinnitä ainoastaan aloituskohta nuppineulalla, muuten frillaa on helpoin kuljettaa samalla kuin ompelee. Tärkeää on se, ettei tässä vaiheessa venytä frillaa yhtään, jotta pipoon ei jää kummallisia vetoja ja kurttuja. 

Kuvat kertokoon enemmän.