Mitä on framilon ja miten sitä käytetään?


Jos ompelurintamalla pitäisi valita yksi tuote yli muiden, se voisi omalla kohdallani hyvinkin olla framilon. Olen siitä moneen otteeseen maininnut erilaisten ompelusten yhteydessä ja monta  kertaa olen siitä saanut kysymyksiä. Tämä postaus on ollut suunnitelmissa jo kauan, mutta nyt viimein valmiina!

Mitä on framilon?
Framilon on monikäyttöinen joustonauha. Tavalliseen kuminauhaan verraten framilon on litteää, läpinäkyvää ja pehmeää, käytössä hyvin huomaamatonta. Sen joustavuus ja palautuvuus ovat  omaa luokkaansa - venymistä luvataan jopa 400%. Kunnollinen framilon ei väsähdä kovassakaan käytössä eikä katkea reilustikaan venyttäessä. Kuminauhan tavoin framilonia on saatavilla eri levyisenä, pääosin 5 - 8 mm. Framilon valmistetaan polyuretaanista eikä se sisällä kumia, joten se on lähes allergisoimatonta. Hämäävää on se, että framilonia on tarjolla "aitona" sekä erilaisina, ei niin hyvin joustavina versioina, joten ostaessa on hyvä päästä kokeilemaan venyvyyttä tai ostaa netistä joustonauhaa nimenomaan framilonin kauppanimellä. Alunperin framilon on tarkoittanut nimenomaan tietyn merkkistä, aitoa italialaista joustonauhaa, mutta nykyään termi on yleistynyt käytössä laajemmin.

Tässä mekossa framilon tukee vyötärösaumaa helman ollessa runsas ja painava.

Framilonilla huoliteltu pääntie ja kädentiet sekä rypytetty vyötärö.

Wonderclipseillä saa parhaan pidon, jos framilonia pitää ommellessa kiinnittää.


Mihin sitä käytetään?
Framilonia voi käyttää niin rypytyksiin, huolitteluun sekä saumojen tukemiseen. Monessa ompeluohjeessa kehotetaan ompelemaan joustonauha esimerkiksi olkasaumaan estämään sauman venyminen käytössä. Myös mm. taskunsuun reunat, kellohelmaisen mekon helman ja yläosan välinen sauma tai hupparin hupun etureuna voi olla hyvä tukea kankaan ollessa kovin joustava tai ohut, tai jos alaosassa on painoa enemmän.

Itse käytän framilonia rypyttämiseen niin mekkojen helmoissa, frilloissa, yläosan vyötärölle tulevassa rypytyksessä, hihansuissa... melkein kaikessa, mitä pitää rypyttää! Framilon toimii rypytyslankoja paremmin silloin, kun rypytetyn sauman tai frillan tulee olla joustava tai rypytettävää pätkää on pitkälti. Framilonin etuna on rypytyksen tasaisuus (jos olet kiristänyt tasaisesti) sekä se, että rypytys pysyy ommellessa paikoillaan.

Kolmas kohde missä framilonia käytän, on pään- ja kädenteiden huolittelut. Framilonilla kääntäen reunasta saa siistin, litteän ja lörpähtämättömän. Itse käytän framilonia ihan perustrikoiden huolittelemiseen, mutta erityisen hyvin se toimii esimerkiksi lycran kanssa. Paitojen, toppien ja mekkojen käänteiden huolitteluiden lisäksi framilon sopii erinomaisesti alusvaatteiden ja uimapukujen huolitteluun.

Framilonilla vedetty niin helman yläosa kuin alareunan frilla.

Miten sitä käytetään?
Framilonin käytössä oleellisinta on näppituntuma, minkä oppii ainoastaan harjoittelemalla. Käyttökohteesta riippuen hyödynnetään eri tavoin framilonin joustavuutta. Huolitteluissa ja saumojen tukemisessa nauhaa pidetään napakasti, mutta venyttämättä, sillä tarkoitus ei ole rypyttää esim. pääntietä (ellei sitten ole tarkoitus...). Frilloja tehdessä ja vaikkapa muhkeaa mekon helmaa rypyttäessä framilonia saa taas venyttää niin paljon kuin jaksaa.

Framilonin voi kiinnittää saumurilla tai ompelukoneen siksakilla/ kolmipistesiksakilla. Framilonia ei kannata katkaista ennen ompelua, vaan juoksuttaa mielummin kerästä samalla kuin ompelee. Hyvin harvoin kiinnitän framilonia etukäteen mitenkään, mutta jos sen teen, käytän wonderclipsejä. Nuppineuloilla kiinnitys on vaikeampaa. Jos framilon karkaa helposti ompeleen alta aloituksessa, voit jättää alkuun kunnon hännän, josta pitää kiinni tai ommella alun parilla pistolla käsin kiinni. Jos yrität rypyttää framilonilla tiettyyn mittaan, esimerkiksi puhvihihan pyöriötä kädentien mittaan, kannattaa framiloniin tehdä merkit tussilla oiken mitan säilyttämiseksi.

Huolitteluita tehdessä kiinnitän itse framilonin aina saumurilla, jonka jälkeen teen framilonin levyisen käänteen nurjalle. Käänteen päältä tikkaan kaksoisneulalla tai loivalla kolmipistesiksakilla. Hyvä ohje pääntien huolitteluun framilonilla löytyy Mehukekkereiltä

Helmarimpsun yläreunassa framilonrypytys.

Hihojen rypytys tehty framilonilla.

Framilonia vyötärösaumassa tukena.



Pääntien väljyys rypytetty framilonilla sekä huoliteltu pääntie ja kädentiet.


Mistä sitä saa?
Framilonia myyvät mm. Jujuna, Puuhakaspaja (myös mustana!), Nappitalo,  Jyväskylän kangaskauppa, Ullaka ja monet muutkin kangaskaupat tätä nykyä. Framilon myydään usein metritavarana, valmiina muutaman metrin nippuina tai isommissa erissä. Kokemus on osoittanut  sen, että Prymin joustonauha tai esimerkiksi joustavana myytävä silikoninauha ei toimi kuten oikea framilon, niihin ei kannata rahoja tuhlata. Parhaat ja edullisimmat framilonit olen itse ostanut Tallinnan Karnaluksilta, mutta sopivan jouston/palautuvuuden löytäminen vaati melko monen nauhan venyttelyä - laatu siis vaihtelee.

Jäikö jotain oleellista ketomatta?  Kysy, jos jokin jäi mietityttämään tai tiedät jotakin mitä unohdin sanoa. Framilon on oikeasti huipputuote käytettävyydessään, joten kokeile sinäkin sitä rohkeasti. Seuraavassa postauksessa tulossa pari ideaa framilonin käyttöön...

Pimeistä syysilloista huolimatta valoisaa mieltä ja tunnelmallista alkavaa marraskuuta just Siulle ♥

Pupusukat sekä ohje pupureppuun!









Pupuilla ja pinkillä ei vaan voi mennä vikaan, jos kohteena on kolmevuotias rinsessa! Lupasin jo alkusyksystä ommella pupurepun balettitunteja varten, mutta vasta pari viikkoa sitten sain repun valmiiksi. Tekemiseen itse asiassa ei mennyt paria tuntia pidempään ja raapustelin oheen ohjeenkin. Inspiraatio pupureppuihin on tullut Instagramista, missä näitä on vilissyt mitä ihanampina toteutuksina. Minäkin haaveilin tekeväni repun mustasta tekonahasta, mutta vaaleanpunainen  paksu satiini vetosi neitiin enemmän.

Pupusukat  puolestaan valmistuivat tällä viikolla, kun jouduin pakkohuilille sitkeääkin sitkeämmän flunssan kourissa. Sohvan nurkassakaan en ihan toimetta osannut olla, joten syntyivät villasukat koossa 26. Ohje ja idea löytyi täältä alunperin, mutta koot olivat liian isoja. Onneksi sopiva sukkaohje löytyi Novitalta ja korvat tein omasta päästä. Pohjaan taidan lisätä vielä liukuesteet ehtiessäni, niin ei liu'u kaakeleillakaan.

Ja nyt se repun ohje, ole hyvä:




Kysy ihmeessä, jos jokin askarruttaa!

Korvat pystyyn, töpöhäntä pyörimään ja viikonloppua kohti ♥

Kototekoja - kirja kuin karkki








Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Rivien välistä on varmasti voinut lukea aiemminkin, että käsityökirjat ovat yksi heikoista kohdistani. Tällä kertaa ihasteltavaksi pääsi herttaisen ulkoasun omaava Kototekoja, ihanasti itse tehty -kirja. Nimi soittaa monella kässäilijällä varmasti kelloja, ja totta, kirjan takana on Sanna Suonpää, Kototeko-blogin lahjakas ja inspiroiva emäntä. Koska minulla on ollut näiden blogivuosien aikana ilo tutustua Sannaan, oli kirjaa sen vuoksi vielä kutkuttavampi lueskella.

Mitä Kototeot sitten pitää sisällään? Kirjassa avataan kivasti kototekemisen ideologiaa eli ajatusta siitä, että kuka vaan voi olla luova ja tehdä käsillään ihania asioita. Sanna innostaa ideoimaan rohkeasti, kokeilemaan ennakkoluulotta, yrittämään sinnikkäästi ja epäonnistumaankin ilman ahdistumista. Kirjassa muistutetaan myös tärkeästä asiasta eli kestävän kehityksen ja ekologisuuden näkökulmasta. Itse tunsin pienen omantunnonpiston siitä, että käsitöitä tehdessä pitää niiden ihanuudesta huolimatta muistaa niiden tarvelähtökohta sekä se, että omaa tyyliä kannattaa kunnioittaa ompeluhutien välttämiseksi. 

Käsitöiden ja ohjeiden suhteen Kototekoja on uskollinen blogistakin tutulle tyyliin. Mallit ovat riittävän yksinkertaisia toteuttaa, suloisia ja osa hauskoja ja hupsujakin. Kototeoissa todellakin ajatellaan boksin ulkopuolelta! Sanna on itse kuvannut kirjan kauniisti somistetut kuvat ja tunnelma on varsin söpö, mutta samalla aikuinen. Ohjeet on jakautuvat asusteisiin ja koruihin, erilaisiin säilyttimiin sekä kodin sisustukseen, koristukseen ja hyödykkeisiin. Minua ihastutti erityisesti nahkapaperin sekä korkkikankaan monipuolinen käyttö. Kulmatusten-reppu ja Olga-laukku olivat näistä lemppareitani. Olisin kaivannut kirjaan lisää blogista tuttuja ja hyviksi havaittuja ohjeita sekä nasevia kirjoituksia, sillä Sannalla on todella sana hallussa. 

Lopuksi haluan nostaa kirjasta esiin mielestäni loistavan ajatuksen siitä, että jokaisella on mahdollisuus tehdä omasta kodistaan mieleinen. Kototekoilemalla rakastetaan kodista kaunis kulma kerrallaan, vanhaa ja olemassa olevaa hyödyntäen ja tuunaten sekä pienellä budjetilla. Keskitytään hyvään ja huomataan ne kivat asiat. Aika hyvä resepti siihen, että kodissa viihtyy varmasti ♥ 

Oletko Sinä Kototekoihin tutustunut?

Alice-mekko ja Lumi-tunika











Blogiyhteistyö LillaLumin kanssa, kaavat saatu.

Jos pitäisi valita vain yksi asia mitä saisin ommella, olisi se ehdottomasti pienten tyttöjen mekot! Hulmuavat helmat, frillat, rypytykset, röyhelöt, laskokset, pitsit ja muut hörselöt, ne vaan sykähdyttää. Tai sitten kankaan kaunis kuosi, joka ei enää muuta kikkailua tarvitsekaan. Mekkojen ompelussa voi varioida niin monella tavalla, että samalla kaavallakin saa aikaan hyvin monen näköistä.

Sain tällä kertaa kokeiltavakseni LillaLumin ihastuttavat mekkokaavat; Alicen ja Lumin. Alice on upeasti pyörivä kellohelmainen ihanuus, jota voi muunnella erilaisilla hihoilla sekä niskan rusetilla. Lumi puolestaan on paljon ompeluryhmissäkin näkynyt pallohelmainen tunika, johon voi halutessaan lisätä taskut, olkafrillat tai vaikkapa hupun. Kaavat ovat joustaville kankaille tarkoitettuja ja ns. normaalia mitoitusta. Alice- ja Lumi-kaavoja saa tällä hetkellä Lalian verkkokaupan kautta.

Omaan versiooni Alicesta tein pitkät hihat ja syksyn viimojakin uhmaten rusetin niskaan. Helma vie reilusti kangasta, mutta onneksi käyttämääni trikoota oli niin reilu pala, että sain sen leikattua taitteelta. Vinkkinä kuitenkin: helman voi leikata kahdesta osasta, jolloin vähempi kangamäärä riittää. Kaavan mukana tulleet ohjeet olivat selkeät ja helpot seurata. Huomion arvoista on, että kaavat sisältävät saumanvarat valmiiksi. Sen verran koesovituksessa mekkoa jouduin muokkaamaan, että lyhensin yläosaa reilut viisi senttiä, koska oma muruseni on malliltaan lyhytselkäinen. Kokona käytin 98, sillä halusin mekosta nyt sopivan.

Lumiin tein olkafrillat, mutta taskut jätin pois. Tässä käytin kokoa 104, joka vielä jäi vähän reiluksi Tinttaralle. Hieman kavensin olkasaumaa, jotta sain frillat ja hihat istumaan paremmin. Helman muodosta tykkään kovasti! Tämä on kiva peruskaava, jota varmasti tulen kokeilemaan toistamiseen. Molemmat mekot saivat myös neitosen hyväksynnän, lisätilauskin on jo vetämässä.  Kumpi mekoista on sinun suosikkisi?

Syksyisen kirpsakkaa viikonloppua ♥


Ystävänpäiväsukat ja alakulon taittamista





Elämällä on välillä tapana muistutella niistä asioista mitkä ovat oikeasti tärkeitä. Vaikka kuinka repii itsestään tehoja irti, polttaa kynttilää suurin piirtein keskeltä ja suunnittelee elämänsä, saattaa jonakin päivänä huomata, ettei oikeastaan saa aikaan yhtään mitään. Että ihan liikaa ahdistaa, ilo on karkuteillä ja takki tyhjä. Että muisti pätkii ja kiukuttaa koko ajan. Ettei muista, koska olisi oikeasti päässyt purkamaan tunnelmiaan ja saanut hyviä neuvoja ja sympatiaa. Että aamulla väsyttää jo valmiiksi.

Tuo olo oli hiipinyt luokseni varkain viime kuukausien aikana. Uusi ja uudella tavalla vaativa työ verotti jaksamista enemmän kuin sen kuuluisi. Koska halusin heti osata, olla pätevä, tehdä oman osuuteni. Kun tähän yhdistyy tilanne, jossa ystävät elävät omia isoja tai pieniä elämänkriisejään, lapset ovat väsyneitä pitkistä päiväkotipäivistä ja parisuhteessa kahdenkeskiselle ajalle jää naurettavan vähän aikaa, tuntuvat viikot toistavan itseään. Eikä käsitöillekään ole ollut aikaa tai jaksamista, kuten ennen.

Kun paha mieli kulminoitui, oli tilanteen muututtava. Sain vihdoin kiinni siitä, mikä mieltäni painoi ja pystyin sanomaan sen ääneen. Jo pelkästään se naksautti jonkin osan takaisin paikoilleen. Heti tuntui paremmalta. Kokosin itselleni työkalut siihen, kuinka pitää huolta omasta jaksamisesta ja voimavaroista. Hyvin sisäistettyä naistenlehtihömppää ja käytännön kautta koettuja tipsejä, mutta josko näillä saataisiin taittumaan tämä syysalho. 

♥ Mene nukkumaan, jos sinua nukuttaa. Unesta tinkiminen vie lopulta järjen ja tehon.
♥ Etsi joku, jolle voit puhua. Jos puhuminen ei ole sinulle se juttu, selvitä mikä olisi.
♥Kysy ystäviltäsi, mitä heille kuuluu. Vaikka sinulla olisi itselläsi mitä tahansa mielen päällä, on jokaisella omat pulmansa, joiden jakaminen keventää mieltä.
♥ Älä pura omaa pahaa oloasi läheisiisi. Kiukun kiertäessä koko perhettä, on hyvää mieltä hankala tavoittaa.
♥ Uskalla joskus mennä sieltä aidan matalimmasta päästä. Tsemppaat sitten toisella kerralla.
♥ Muista, että olet korvaamaton vain omalle perheellesi.
♥ Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudestaan. Vanhat ideat ovat hyviksi havaittuja, kertaus opintojen äiti.
♥ Jos luovuus ei kuki juuri nyt, anna sille aikaa. Inspiraatiota ei voi pakottaa, mutta se voi yllättää odottamatta.
♥ Huomaa hyvä. On vaikea olla totaalisen allapäin, kun tiedostaa, miten paljon kaunista, hyvää ja toimivaa ympärillä on. Kiitollisuuden voima on suuri.
♥ Muista syödä. Terveellisesti mahdollisimman usein, mutta silloin tällöin mäkkäri on ihan hyvä vaihtoehto.  Ota pirtelökin.
♥ Jaa vastuuta. Luota siihen, että joku muukin osaa hoitaa asiat, joita olet haalinut itsellesi.
♥ Raaski kieltäytyä. Ihan jokaiseen tarjoukseen, ehdotukseen, pyyntöön tai mahdollisuuteenkaan ei tarvitse tarttua. Kivoistakin asioista voi muodostua turhaa painolastia. Jos aika ei ole nyt, voi se olla taas myöhemmin.
♥ Liiku. Edes se korttelin kiertäminen, jos muka muuta ei ehdi. Ja sitten kun ehtii, niin sellaista liikuntaa, mistä tulee ilo ja lentävä olo.
♥ Käytä villasukkia. Lämpimillä jaloilla on parempi olla.
♥ Usko, että kaikki järjestyy, henki kulkee ja aurinko nousee.

Kuvien villasukat ovat Niina Laitisen suunnittelemat Ystävänpäiväsukat tämän vuoden helmikuun yhteisneulonnosta. Neuloin sukat silloin lähes valmiiksi, mutta jostain kumman syystä toinen sukka jäi kesken. Viime viikolla päätin ottaa sukat taas työn alle, koska syyskylmyys on viilentänyt laminaatin ja lämpöä tarvitaan. Eikä niistä sukista puuttunut lopulta kuin yksi kuvio ja kärkikavennukset, joten ne sai nopeasti käyttöön. Ihan nätit ja lämpöiset sukkaset niistä syntyi. Lanka on muistaakseni Nallea, malli Laitiselle tyypillisesti simppeliä ja kivan näköistä. Neuloitko sinä Ystävänpäiväsukat?

Voimaa, virtaa ja lempeyttä just Siulle ♥