Yhteistyössä Pfaff Suomi

Päätin aloittaa tänä syksynä  pitkästä aikaa takkiprojektin. Aiemmista ompelemistani takeista (klik, klik, klik, klik )rohkaistuneena uskoin selättäväni tämänkin haasteen ja valitsin kokeiltavaksi kaavaksi parkatakin Ottobresta 4/13. Kaava näytti mukavan tyttömäiseltä, ja kun kaapista löytyi jo valmiiksi sopiva vanhan roosan sävyinen napakka puuvilla(?)kangas, oli paletti aika lailla kasassa. 

Takin tekemiseen kului aikaa  p a l j o n  . Ihan tosi paljon. Kaavojen piirtämiseen, osien leikkaamiseen ja tukemiseen ehkä eniten. Se on kyllä heittämällä se osuus, minkä ompeluhommissa skippaisin, jos voisin. Toinen inhokki, minkä kohdalla pinnaa kiristeli oli taskujen ompelu. Teknisesti taskut eivät ole muuta ompelua kummemmat, mutta kuinka epätoivoisen hankalaa on saada molemmista puolista symmetriset! Läppätaskuja purinkin pariin kertaan, kun heittoja tuli eikä ne ihan täydelliset ole edelleenkään. Upotettuihin kaitaletaskuihin sen sijaan olen tyytyväinen, ja omaa ohjetta hyödyntäen palat asettuivat nätisti. Aika monta iltaa sain takin kanssa kulumaan, mutta osa kerrallaan kyhäelmä alkoi muistuttaa takkia. Viimeistään kiristysnauhoja ja kuminauhoja kiinnitellessäni uskalsin vähän hihkaista ilosta ja ylepydestä. Takista tuli söpö ja siisti, just niin kuin pitikin. Nepparit paukuttelin lopuksi kiinni varmoin ottein ja nekin asettuivat kauniisti aloilleen.

Kaavaa en muokannut, vaan se on suoraan koossa 104. Ohjeesta poikkesin sen verran, että ompelin vuorin ja päällisen erikseen, jolloin sain kaikki saumanvarat näkymättömiin. Jätin myös hupun kiristysnauhan pois ja vaihdoin tarranauhat neppareihin. Alavarat huolittelin vaaleanpunaisella vinonauhalla. 

Lähes kaikki saumat tikkasin ympyrän muotoista koristeommelta käyttäen. Alunperin tarkoituksena oli vain litistää olkasaumat, mutta havaitessani ompeleen aika mukavan näköiseksi, päätin nakutella sillä muutkin saumat. Tikkauksilla saa vaatteeseen yllättävän paljon ilmettä ja etenkin näissä joustamattomissa vaatteissa niillä pystyy irrottelemaan. Kuviotikkauksia voi hyödyntää niin saumojen peittämiseen/ korostamiseen/ litistämiseen kuin käänteiden ompeluun. Ihan paras apu tikkailuun oli koristeommelpaininjalka, joka ainakin omassa Pfaffissani kuului vakiotarvikkeisiin. Paininjalassa on merkit, joiden avulla ompeleen kohdistaminen täsmälleen sauman keskelle oli helppoa ja ompelujälki siistiä. 

Takin suhteen odottelemme täällä, että säät viilenevät sille sopiviksi ja neiti kasvaisi pian ne puuttuvat sentit, joiden verran takki on iso. Muuten syksy jatkukoon yhtä ihanan lämpöisenä, kuin se nyt on ollut ♥ Joko Sinulla on syksyvaateompelut tai -hankinnat hyvällä mallilla? Meillä onneksi pärjätään tämä syksy muuten viime vuotisilla vermeillä, helpottaa kummasti :)