Olipa kerran nainen, joka muisti ikänsä aina kysyttäessä väärin. Kolmenkympin rajapyykki oli ohitettu jo muutama vuosi sitten, mutta sitkeästi hän kyselylomakkeisiin rasti olevansa 25-30-vuotiaiden osastossa. Töissä piti saman vuosimallin kollegalta varmistaa, että kuinkas paljon me tänä vuonna täytämmekään. Naisen päivän sai pilalle, jos nuori kaupan kassa erehtyi teitittelemään tai puhelinmyyjä rouvittelemaan, mutta iloa tuotti se, kun viinipulloa ostaessa piti näyttää paperit. Aikuisen naisen vartalossa eli sitkeänä sielu, joka piti itseään tyttönä.
Lapsien saamisen ja asuntolainan myötä naisen oli väistämättömästi ymmärrettävä olevansa aikuinen, vastuunsa kantava ja asiallinen. Ihan aina käytös ja toiminta ei aikuismaista ollut sittenkään, asiallisesta puhumattakaan. Yritystä oli jo kuitenkin ja nainen pohti toisinaan asiaa ystäviensä kanssa. Että niinkuin mitä se aikuisuus on? Pitääkö tyylin tai musiikkimaun muuttua, voiko ostaa yksisarviskuoret kännykkään, saako tilata ravintolassa lasten listalta kananuggetteja, jos tahtoo? Ei tarvitse, voi ja saa.
Erään keskustelun jälkeen nainen päätti ystävänsä kanssa olla aikuinen ja sivistää itseään taiteen ja kulttuurin keinoin. Sillä kyllähän nyt aikuisen kuuluu olla oopperassa käynyt ja klassisesta musiikista nauttia, tietenkin! Liput tilattiin ja keskityttiin heti tärkeimpään; mitä sinne laitetaan päälle. Puheissa vilahtelivat lähes iltapuvut, pitkät hameet ja bleiserit nyt ainakin. Ja tietenkin itse tehtynä, sillä näillä aikuisilla ystävillä riitti myös kädentaitoja. Ainut mikä puuttui oli lopulta aika.
Eräänä heinäkuisena lauantaina nainen mallaili itseään peilin edessä. Ei tullut iltapukua, vaan trikoomekko. Onkohan moukkamainen, voiko siinä lähteä, onko se riittävän aikuinen? Tyylikkyyttä tavoitellen nainen täydensi asuaan stay up-sukilla, jotta paarman puremat koivet eivät vilkkuisi sekä käsilaukulla, joka oli suoraan teinien suosiman vaatekaupan hyllyltä. Sai luvan kelvata. Jo ensimmäisellä vessareissulla ohuita sukkia kohennellessaan nainen kuuli inhottavan rits-äänen, joka kuuluu sukan irrotessa yläosan pitsistä. Oopperaan mentiin siis yhdellä ehjällä stay upilla ja toisella pystyraitaiseksi revenneellä sukalla ja paukamaisella kintulla. Nainen vs. Aikuisuus 0-1.
Ennen oopperaa ystävykset päättivät mennä syömään, kerrankin hienosti ja ilman jälkikasvua. Tehtiin oikein pöytävaraus ja mentiin niin sanotusti parempaan ravintolaan. Sellaiseen missä ei ollut leikkipaikkaa eikä värityskuvia tarjolla. Koska ajateltiin olla aikuisia, päätettiin ottaa valmiit menut alkuruuista jälkkäreihin. Ei mitään pitsaa tai pastaa, vaan päivän kalaa ja ylikypsää lihaa. Pakko olla hyvää, kun on niin hienoa. Olihan se ihan maukasta, mutta kyllä siinä paistinliemessä lillutettua sellerilisuketta maistellessaan nainen katseli kaipaavasti ohitse kulkevaa burgeria ranskalaisineen. Eikä sellerin kanssa ollut edes ketsuppia. Nainen vs. Aikuisuus 0-2.
Oopperajuhlien miljöö oli hieno, linna henki historiaa ja Saimaa oli upea sinäkin iltana. Ahtauduttuaan tungoksen läpi omalle paikalleen, nainen kurkisti oopperan käsiohjelmaa. Ja mitä vielä, siinähän spoilattiin koko juoni, päähenkilön kuolemakin tuli tietoon jo ennen esityksen alkua! Nainen pyöräytti silmiään. Ooppera alkoi ja yleisössä henkäiltiin ihastuneina. Nainen kuunteli ja katseli, ikään kuin odottaen. Kaunista ja ihan hienoa, mutta ei kylmiä väreitä. Nainen kaipasi tunnetta, joka lävistäisi sydämen ja liikuttaisi mieltä. Väliajalla hän kuiskasi ystävälleen, että seuraavan kerran mennään elokuviin. Nainen vs. Aikuisuus 0-3.
Kotiin ajettiin Hesburgerin kautta.
Mekko on Kangaskapinan burgundyn väristä elastaanitrikoota ja pitsi tilattu Etsyn kautta. Kaava on oma, sama viritys kuin näissä mekoissa. Erityisen tyytyväinen olen pääntien onnistumiseen, kun sain sen sopimaan täydellisesti pitsin muotoon. Kyllä tällä enemmän on käyttöä kuin iltapuvulla.
Mitä Sinä olet mieltä, kannattaako oopperalle antaa uusi mahdollisuus joskus?
Todellakin paraatikelpoinen asu!
VastaaPoistaJa mikä parasta, käyttökelpoinen päivästä toiseen :)
Itsekin olen ollut häissä college mekossa.
Kiitos hauskasta postauksesta!
t. Yli kolmikymppinen nuori
Kiitos siulle ❤️ Tuo monikäyttöisyys on kyllä tämän mekon parhaus! Nuoria ollaan 😄
PoistaKaunis mekko ja kuvat. ❤️ Helppo samastua tähän tekstiin. Mä oon ihan varma et tää on joku salajuoni, jossa mulle uskotellaan, et oon jo yli 40 vee. Oikeastihan oon siis vasta nipinapin 30. 🤔 En oo käynyt oopperassa. 😊
VastaaPoistaSelkeä salaliitto! Muistan elävästi, miten teininä ja parikymppisenä piti yli 30-v ihan mummoina. Nyt sit on itse sitä ikäluokkaa, mut ei vaan tunnu mitenkään erilaiselta 😅 Kiitos Sanna ❤️
Poista:D Oopperasta en tiedä, sen verran keskenkasvuinen nelikymppinen, kun olen, mutta mekko on kaunis kokonaisuus: malli, pitsi ja värit. ♥ Ja varmasti monikäyttöinenkin. Mitä muuta vaatteelta oikeastaan voi vaatiakaan? :)
VastaaPoistaNimenomaan, luottovaatteen ominaisuudet :) Kiitos Maarit ♥
PoistaKannattaa antaa mahdollisuus! Ehdottomasti. Oopperalle nimittäin.
VastaaPoistaNiin se varmaan pitää tehdä. Jotain vauhdikkaampaa seuraavalla kerralla :)
PoistaKaunis mekko, sopii todella hyvin sinulle ja kuvausympäristö on upea :)
VastaaPoistaKiitos Melissa! Tuo Olavinlinnan miljöö on ihan mahtava ♥
PoistaMiust tuntuu, että oon ollut aikuisempi joskus lukioikäisenä kuin nyt XD silloin istuin oopperassakin monesti, nykyään valitsen popparit ja netflixin. Aikuisuus voi olla ihan omannäköistä ja oopperalle kannattaa antaa toinen mahdollisuus, vinkkiä kannattaa kysyä joltain oopperakonkarilta (en minä, mutta voin kyllä sanoa, mitä EI kannata mennä katsomaan). Ihana, tyylikäs mekko, oikein aikuismainen, sulle piste siitä!
VastaaPoistaVoi kiitos Anni ♥ Popparit ja Nrtflix kuulostaa kyllä heittämällä enemmän omalta, mutta ehkä se toinen oopperasetti pitää joskus kokeilla :)
PoistaVau mikä mekko ja sopii ympäristöön kuin nenä päähän. Tyylikästä 🤗
VastaaPoistaKiitos kovasti Kanneli ♥
PoistaBurgeriannos ja cokis se olla pitää, eikä mitään hienoa ruokaa ja viiniä :D Mekko on upea!
VastaaPoistaHyvin pitkälti samaa mieltä tuosta menusta :D Kiitos Terhi ♥
PoistaVau miten tyylikäs mekko! Sopii kyllä sulle mainiosti. Ja toi kuvien miljöö 👌
VastaaPoistaKiitos Jayja ♥! Mekko oli pakko saada kuvata aidossa ympäristössä silläkin uhalla, että piti tyytyä kännykkäräpsyihin :)
PoistaIhana mekko, tuo kaulus on kyllä tosiaan onnistunut 😍
VastaaPoistaMinullakin harjoittelemista, että muistan laittaa rastin siihen 30-35-laatikkoon. Oopperassa en ole koskaan käynyt eikä kyllä ole kovin innostunut ajatuksesta.
Kiitos Johanna Maria ♥ Hyvä kuulla, että muutkin pyöristää ikää alakanttiin :D
PoistaHieno tuo pitsi ja sen kiinnitys! En ole itse päässyt kiinni oopperan ihanuuteen, vaikka yrittänyt olen. Huikean taidokasta laulaminen on ja vaatii älyttömän määrän harjoittelua.
VastaaPoistaTosi hienon kuuloista se tosiaan oli ja sitä arvostan, mutta ei vaan osunut minullakaan siihen hermoon, joka saa syttymään. Tuota kuuntelin ilman mitään tunnetta, kun sen sijaan vaikkapa taannoin festareilla olin monta kertaa kananlihalla ja sydän liekeissä, riehakkaan onnellinen ♥ Onneksi musiikkia on moneen makuun. Kiitos Kotikutoista :)
PoistaKyllä tuosta mekosta ainakin yksi aikuisuuspiste irtoaa, harvinaisen tyylikäs ilmestys! Minkä oopperan kävitte katsomassa? Mie tykkään oopperasta, sukurasitteen takia niitä on nähty jo kymmenvuotiaasta asti. Kannattaa aloittaa jollain kevyellä teoksella, josta saa ideasta kiinni :)
VastaaPoistaKiitos Emma ♥ Kävimme katsomassa Madame Butterflyn, joka oli makuuni tosi hidastempoinen ja eleetön. Jotenkin tuntui, että lyhyttä tarinaa pitkitettiin kolmeen tuntiin ihan turhaan ja vielä se traaginen loppukin. Hyvin tuossa kärryillä pysyi, kun ehti lukea tekstityksen moneen kertaan :D Mitä sinä suosittelisit?
PoistaSuosittelisin Mozartin tuotantoa! Taikahuilu oli eka miun näkemä ooppera, ja edelleen yksi suosikkejani vaikka se onkin sellanen höpsö :D Ryöstö Seraljista ja Figaron häät on myös kivan kevyitä :)
PoistaMekko on hieno! Minä olen käynyt kerran oopperassa, kun asuin Tukholmassa opiskelijavaihdossa ollessani. Joku järjesti oopperaretken kuninkaalliseen oopperaan ja päätin sivistää itseäni sekä oopperan suhteen että sen hienon rakennuksen suhteen, jota olin useasti ohikulkiessani ihaillut. Rakennus lunasti odotukset, itse oopperakappale oli pettymys.
VastaaPoistaTuolla miljööllä on kyllä suuri merkitys, sen puoleen tuo Olavinlinna kyllä toimii hienosti. Tukholman oopperatalokin on varmasti upea! Kiitos Craft Candidate ♥
PoistaTosi kaunis mekko, upea pääntie! Soinnut niin hyvin kuvausympäristöön :)
VastaaPoistaKävin paljon oopperassa ollessani au pairina Wienissä kauan sitten, mutta nykyään ooppera ei ihmeemmin houkuta. Usein puitteet ovat osa elämystä oopperassa. Hienoon oopperataloon toki voi mennä myös katsomaan vaikkapa balettia. Mukava oopperamiljööelämys jäi mieleeni Tukholmasta, jossa kävin katsomassa Carmenin yhdessä puistossa (Parkteatern). Oopperoita on monenlaisia, niin yhden kokemuksen perusteella ei ehkä kannata tehdä liian lopullisia päätöksiä (öö, kuulostaapa vakavalta).
Kiitos paljon Laura ♥ Luulen, että pitää joskus toiste vielä mennä jokin toinen esitys katsomaan, vaikka musikaalit mm. ovatkin enemmän makuuni. Nuo puitteet on kyllä totta, tuollakin vanha linna kyllä lunastaa paljon odotuksia.
PoistaIhana tarina eikä mekko vois kauniinpi olla.
VastaaPoistaKiitos Riitu ♥ Kiva, jos pidit!
PoistaOnnistunut mekko, kaulus on kyllä hieno! :) Minä se kuuntelen oopperaa ihan jatkuvasti, mutta kotosalla vain. :) Mies kun harrastuksekseen laulaa ja harjoittelee aika useasti oopperakappaleilla.. :D
VastaaPoistaKiitos Raisa! Oi tuohan on hieno luontaisetu, laulava mies kuulostaa ihanalta ♥
PoistaPakko sanoa, että harrastaisin mieluusti melkein mitä vaan kulttuuria kuin oopperaa. Minusta se on vain kamalan kuulosta rääkymistä, joten ei saa aikuisuus tässäkään pisteitä. Mutta toisaalta en kyllä tykkää iskelmästäkään :D Mahtavissa maisemissa olet päässyt ihanaa mekkoa kuvailemaan. Ja sun paininjalan alta tulee vain ihanuuksia, joten ei siitä sen enempää :)
VastaaPoistaHih, ei uppoa iskelmä täälläkään 😅 Eikä kyllä ooppera musiikkina, enemmän tuo poppi on omaan makuun 😊 Kiitos siulle Laura ❤️
PoistaIhana mekko - ihan kesäoopperakelpoinen minusta! Tuo väri sopii sulle! Miten muuten ompelit kauluksen kiinni mekkoon, käsinkö? Olen noita kauluksia katsonut, mutta sitten miettinyt, miten sen kiinnittää ja mahtuuko pää sisään ja ulos ilman nappeja tai vetskaria!? Musikaalit on enemmän mun juttu kuin ooppera, mutta menisin kyllä oopperaankin - ehkä pitäisi siinä tapauksessa ommella uusi mekko ;)
VastaaPoistaKiitos Seija ❤️ Olen ommellut tämän ja muut aiemmin koneella. Neulaan tiuhaan paikoilleen ja ompelen koneella reunoja pitkin ja siitä sitten tihentäen kuvion keskelle. Hyvin toimii, eikä tarvitse tukikankaita tms. Kun pääntie on tarpeeksi iso, menee hyvin ilman avaussysteemejä 😊
PoistaJos ei aikuisuuspisteitä niin tyylikkyydestä ainakin täysi kymppi:) Ihana mekko kerta kaikkiaan, ihan just nuoren aikuisen mekko;) Niin ihanan värinenkin vielä<3
VastaaPoistaOoppera ois kyllä mahtava päästä joskus kokemaan. Toisaalta, vois ensin käydä fiilistelemässä paikallisessa elokuvateatterissa, huomasin meinaan tossa äskettäin että siellä on syksyn ohjelmistossa mm. oopperoiden ooppera, Puccinin Tosca. Ei tarviis tuskailla juhlavaatteidenkaan kanssa.. Niin ja saako oikeassa oopperassa poppareita:D