Oletko koskaan nähnyt, kun lehmät pääsevät ilakoimaan ensimmäistä kertaa ulos talven jälkeen? Tai miten orivarsat ovat kuin lentoon lähdössä päästessään kesälaitumille? Se hetki on täynnä riemua ja vapauden hurmaa, vauhkoontumista ja voimien koettelua, uskoa itseensä ja vehreyden huumaama pää.

Yllättäen ja rytinällä saapunut kesä tuntuu vaikuttaneen minuun ihan samalla tavalla kuin laitumella ilosta pukitteleviin varsoihin. Olo on hilpeä ja elinvoimainen (pois lukien piinaava siitepölyallergia, se kyllä syö naista urakalla...), hyräilyttää. Aamuaurinko, päiväaurinko, ilta-aurinko, aurinko, aurinko ja sanoinko jo, että aurinko hellivät säteillään saaden väriä poskiin ja mielialaa korkealle. Luonto on niin vihreä, että se näyttää photoshopatulta ja uuden kodin lähimetsät ovat kuin suoraan satukirjasta. Mille tahansa polulle astuukaan, löytyy aina suunta, joka vie kotiin. Tuomi tuoksuu ja linnut konsertoivat kilpaa. Elämä tuntuu keveämmältä, tulevaisuus valoisammalta ja kaikki ovet avonaisilta. Oi kesä, jatku tällaisena vielä pitkään!! ♥

Toinen helleaallon hurmioittama on tuo pienempi perheen naisväestä. Mikä onni ja autuus onkaan saada tanssahdella paljain säärin nurmella helmat hulmuten (helmat vaihtuvat moneen kertaan päivän aikana) ja timanttikengät välkehtien! 

Ompelin kirppikseltä löytämästäni muffinssipuuvillasta hamosen Tinttaralle. Kankaassa ihastutti neitiä eniten se, että hänen fanittamallaan Tealla on samasta kankaasta tehty liivi "Sormista sakset"-biisin videolla! Hameen pariksi tein Noshin trikoosta t-paidan, joka sointui värimaailmaltaan muffinsseihin. Paidan hihat kuosittelin perhoshihan muotoon levittämällä kaavaa ja suoristamalla pyöriön. Ei nyt ehken ihan priimaa tuo paita, mutta tämän kesän välttää varmasti.

Mietin hetken, että kannattaako näin yksinkertaisesta asiasta mitään ohjetta tehdä, mutta päätin silti kirjoittaa ylös neuvot hameen ompeluun. Samalla idealla voi soveltaa niin lapsen kuin aikuisen hameeseen ja halutessaan yläreunan käänteen voi yksinkertaistaa ja jättää rimpsun pois. Ehkä tuosta jollekin silti iloa on :)