Lisko konekirjonnalla ja asiaa erikoispuolakotelosta


Yhteistyössä Pfaff Suomi*







Uudet tekniikat, trendit ja villitykset ovat usein sellaisia, joihin ihastun oitis. Otan screenshotteja kuvista, googletan ohjeita, ihailen muiden tuotoksia ja saatan jopa hankkia tarvittavat välineet. Yleensä aikaa ehtii kuitenkin kulua ennen työhön tarttumista ja innostus lopahtaa. Arvaatkin jo varmaan miten siis käy... Paljon ilmaan ja Pinterestin syövereihin jääneitä ideoita ja laatikoihin hautuneita tarvikkeita, jotka odottavat sopivaa hetkeä.

Vähän sama on ollut tilanne ompelukoneen lisätarvikkeiden kanssa. Aiemmankin koneeni mukana tuli iso pussi härpäkkeitä, joihin vannoin perehtyväni, mutten sitten koskaan saanut aikaiseksi. Sen takia yksi syy Pfaff Suomen yhteistyöhön* lähtemiseen oli se, että oppisin ja ottaisin haltuun enemmän ompelukoneen mahdollisuuksista ja tutustuisin kaikkiin niihin paininjalkoihin ja muihin tilpehööreihin, mitä koneen varustelaatikko sisäänsä kätkee. 

Ensimmäisenä halusin kokeilla vapaata konekirjontaa, joka on ollut suunnittelun tasolla jo pari vuotta. Selkokielellä kerrottuna kyse on siitä, että ompelukoneen syöttäjät ovat pois käytöstä (eivät siis syötä kangasta tiettyyn suuntaan) ja kangasta ohjataan vapaasti käsin haluttuihin suuntiin, ikään kuin piirretään ompelukoneella. Mietin aikani sopivia kuvioita kokeiltavaksi, kunnes silmiini osui poikani tekemä liskopiirros. Ipana on ollut viime ajat hyvin kiinnostunut dinoista , käärmeistä ja liskoista ja niitä on kirjoista luettu ja piirretty huolella. Tämä jättiläisvyölisko oli minusta niin hieno, että se ansaitsi ehdottomasti päästä paitaan! Design by 5 vee ♥ (Lopussa rautalankaohje vastaavan  kirjonnan toteuttamiseen.)

Koska ompelussa on kyse ajoittain välineurheilusta, oli minulla tässä käytössäni niin vapaaompelu-/parsinjalka sekä erikoispuolakotelo. Vapaaompelujalkaa hyödyntäen kangasta voi tavallista ompelu-/tikkauslankaa käyttäen kirjoa kummalta puolelta tahansa, mutta tahdoin tässä kokeilla samalla myös paksumman langan käyttämistä alalankana. Siinä kohtaa erikoispuolakotelo astuu kuvaan! 

Erikoispuolakotelossa on avarampi ohitusura, joten paksukin lanka kulkee helposti alalankana. Tällöin ommellaan kankaan nurjalta, jotta kuvio näkyy oikealla puolella. Joissain ohjeissa vastaavaa neuvotaan tekemään löysäämällä puolakotelon ruuvia, jotta lanka kulkisi vapaammin. Tätä ei kuitenkaan kannattaisi tehdä, sillä (vaaka)puolakotelon ruuvia ei ole tarkoitettu säädeltäväksi ja optimaalinen alalangan kireys voi kadota. Erikoispuolakotelo on tosi kätevä myös kaksoisneulalla ommellessa, kun alalanka kulkee löysempänä! Aiemmin olen joutunut kiristämään reilusti ylälankaa (tai kuten ekassa koneessani, ruuvailin sitä puolakoteloa), jolloin tikkaus herkästi vetää kuprulle ja joustavuus kärsii. Tällä tulee ihan supernättiä kaksariommelta.



Miten tuollainen kirjontakuva siis tehdään? Tässä ohje lyhykäisyydessään:


  • Valitse kuva mitä haluat käyttää ja jäljennä se tukikankaaseen. Itse käytin tarrapintaista veteenliukenevaa tukikangasta, mikä oli ihan loistava tässä. Myös joustamaton silitettävä tukikangas käy. Huomioi kopioidessassi, että kuva tulee peilikuvana kankaan oikealle puolelle. 
  •  Leikkaa se vaatteen osa, johon kuva tulee ja kiinnitä tukikangas kuvineen sopivaan kohtaan.
  • Puolaa (kovin paksut käsin) haluamasi alalanka (esim. helmilanka, puuvillalanka tai nyt käyttämäni paksuhko "kultalanka"). Laita erikoispuolakotelo paikoilleen, pudota koneesta syöttäjät alas, vaihda vapaaompelujalka paikoilleen. Ylälankana käytetään alalangan väristä ompelulankaa.
  • Ompele suoralla ompeleella piirtämiäsi viivoja pitkin, muista kuljettaa kangasta itse. Periaatteessa ommella voi mihin suuntiin vaan, mutta siisteimmän lopputuloksen ainakin tässä sain, kun käännyin kulmissa ja ompelin "oikeaan" suuntaan.
  • Ompeleen alussa ja lopussa jätä langanpätkät pitkiksi ja vedä ne nurjalle puolelle päätelläksesi ne siististi.



Minusta tästä tuli ihanan symppis lisko, mitä sinä pidät?

Oletko sinä kokeillut jo konekirjontaa? Jos et, niin viimeistään nyt kannattaa, onhan kirjonta Taitoliitonkin nimeämä tekniikka tälle vuodelle. Hyviä vinkkejä kirjontaan löytyi myös Kangaskorjaamolla-blogista sekä Sormustin-blogista, jossa Anni testaili niinikään erikoispuolakoteloa.



Kirpsakan talvista viikkoa just siulle, yritetään tareta pakkasista huolimatta ♥

26 kommenttia

  1. Ihana lisko! Kyllä tällaisissa on ehdottoman parhaita lasten piirrokset. Omatkin toki käy, mutta valmiit mallit ei niinkään, siinä katoaa se ”oma” tekeminen.
    Olen kokeillut konekirjontaa aikanaan vuosia sitten, tuli tehtyä myös konerevinnäistä. Oma suunnittelema malli oli sekin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)! Tämän myötä alkoi ideoita kyllä pursuta, lapsia voisi ilahduttaa kirjomalla myös valmiista kuvista heidän suosikkihahmojaan. Mutta olen muuten samaa mieltä, itse suunnitellut ovat parhaita ♥Konerevinnäinen, mikäs se on?

      Poista
  2. Oymaigaad, tuo on ehkä söpoin dinopaita ikinä! ❤️
    Terkut taitavalle piirtäjälle ��
    Oon miettinytkin postauksiasi lukiessani et oletkohan Jo kovasti testaillut sen uuden koneen eri jippoja.

    Saija��


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis liskopaita ��

      Poista
    2. Hih, liskopa hyvinkin :) Kiitos Saija ♥ Vielä en juuri tämän enempää ole tutustunut, mutta ajan mittaan juttuja on tulossa!

      Poista
  3. Aivan mahtava! Mullakin on ollut konekirjonta harkinnssa, mutta varmasti vasta kesälomalla saan aikaiseksi testata. Onkohan mun koneessa tuommosta vapaakirjontapaininjalkaa vai onkohan se erikoisvaruste? Pitääpä tutkia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pikku Akka :)! Tässä koneessa ja entisessäkin tuo parsinjalka tuli mukaan vakiona, toivottavasti löytyy siullakin :)

      Poista
  4. Vau, onpa hieno! Taitava piirtäjä! Pitääpä ehdottaa omillekin pojille tuota :) ainoo, et mitenköhän oma ompelukone taipuisi tohon....tuollaista paininjalkaa en taida omistaa, täytyypä tarkistaa ohjeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni:)! Mie luulen, että tuo onnistuu kyllä ihan tavallisellakin paininjalalla ja suoraompeleella, kunhan vaan kurvaa tarpeeksi tiuhaan. Kokeile ihmeessä :)

      Poista
  5. Tosi kiva! Miten kopioit kuvan paperilta tukikankaaseen? T. Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maija :)! Piirsin kuvan läpi, ohuesta tukikankaasta näkyi hyvin ja pystyi kopioimaan helposti.

      Poista
  6. Upea! :) Oon vaikka kuinka monta lasten piirustusta laittanut talteen tarkoituksenani jollain konstilla siirtää kuva vaatteeseen, kirjomalla tai kankaanpainannalla... Vielä en ole saanut aikaiseksi, mahtaako piirustuksiakaan olla enää tallessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raisa :)! Äkkiä siis ompelemaan, lasten piirrokset on parhaita :)

      Poista
  7. Ihana! Oon tehny itelle mekon helmaan suuren pöllön kuvan juuri noin että tukikankaaseen piirsin ja silitin oikeaan kohtaan ja nurjalta ompelin.
    mulla ei vasn ole tommosia hienoja paininjalkoja ja systeemejä ;) vaan vetelin perus suoralla tikillä.
    oli työlästä. Pitäisköhän hommata moinen paininjalka ja kahtua saako ne syöttäjät jotenki alas.
    Kiitos hienosta postauksesta!
    t. Maikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että Maikki tykkäsit ja kiitos :)! Perussuorakin varmasti toimii, mutta tosiaan vaatii kyllä kurvailua eri tavalla. Kokeile ihmeessä, jos vapaakirjontakin onnistuis :)

      Poista
  8. Vautsi! Tämä voisi olla just mun juttu! Jotenkin en ole innostunut raporttiprinteistä ja haluaisin vaihtelua poikien paitoihin... Mullakin pörrää PFAFF joten ehkä sekin pystyisi tuohon! Kiitos vinkistä! Niin ja varmaankin paidan omistajakin ihastui paitaan? 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, ihana, että pidit Emännys :) Tämä oli kyllä kiva tekniikka, saisi monenlaista kuvaa tehtyä ja etenkin, jos jaksaisi vaikka eri väreillä kikkailla. Paidan omistaja oli tosi hyvillään, mutta jotenkin ujosteli omaa piirrostaan. Paitaa käyttää miellellään, mutta ei päiväkodissa halua näyttää kavereille ;)

      Poista
  9. Olipa ihana paita, tällä on varmasti tunnearvoa käyttöarvon lisäksi :) Riittikö ommella yksi kerta kultalankaa, että liskon ääriviivat erottuvat vai ompelitko samaa viivaa useamman kerran? (Ihan en kuvista erota)

    Jos ei ole vapaakirjonta/parsintajalkaa, niin periaatteessa saman voi tehdä ilman paininjalkaa. Itse en ole uskaltanut kokeilla, kun pelkään työntäväni sormen neulan alle. Jotenkin se paininjalka tuo turvallisuutta hommaan. Mutta teknisesti on mahdollista kirjoa ilman mitään paininjalkaa pudottamalla vain syöttäjät alas.

    Kiitos linkityksestä, meidän postaukset tukevatkin toisiaan hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku mietti kommenteissa miten voisi onnistua ilman vapaakirjontapaininjalkaa, niin tuo paininjalkavinkki oli siis hänelle kirjoitettu.

      Poista
    2. Kiitos paljon Johanna ♥ Riitti yksi kierros ommella, tuo kultalanka oli sen verran paksua. Hyvä vinkki tuo ilman paininjalkaa ompelu, mutta en kyllä itsekään uskaltaisi :D

      Poista
  10. Olen niin pääni puhki miettinyt ja ohjekirjan takaperinkin lukenut että miten saan alalankaa löysemmäksi kun kaksoisneulan jälki sitä vaatisi. Erikoispuolakotelo! Hmm, seuraavaksi tutkittava saako omaan koneeseen sellaista ja mitä kustantaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se alanlangan säätö on vaakapuolakoneessa "mahdotonta" ja itse olen aina vaan kiristellyt ylälankaa täysille, mikä tosiaan kiristää sitä ommelta tarpeettomasti. Toivottavasti koneeseesi käy erikoispuolakotelo, tää on mainio!

      Poista
  11. Vautsi wau! Kultainen kirjottu lisko näyttää upealta mustaa vasten. Ihan kuin taideteos<3 Voipi olla että sorrun ostamaan tuollaisen erikoispuolakotelon..kiitos vinkistä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, jos tämä innosti :) Pitäisi kokeilla kirjoa joku muukin kuva! Kiitos Vills Pipo ❤️

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!