Arki iski tajuntaan kuin pesäpallomaila. Kovaa ja korkealta niin että korvissa humisee. Työ on mukavaa ja innostavaa, kovin kiireistä kylläkin. Lasten päiväkoti on vakuuttanut pätevyydellään tämän huolestuneen äidin ja ipanat viihtyvät, mutta kahdeksan tuntia erossa tuntuu välillä ikuisuudelta. Iltapäivät ovat lyhyitä, kaupassa on ruuhkaa ja koirat pitää pissittää. Illalla lapset nukahtavat heti pään painuessa tyynyyn ja silloin mielessäni välähtää ihana ajatus siitä mitä kaikkea voisin ja ehtisin tehdä seuraavien kahden tunnin aikana, jotka minulla on vielä vara valvoa ilman, että aamulla tunnen olevani Walking dead-sarjasta karannut.
Mutta enhän minä jaksa! Kun pääsen alakertaan, istun sohvalle hetkeksi ja nökötän siinä kuin tatti. Somekässäilen, mulkoilen kangaskasaani ja lisään Pinterestiin ideoita. Ompelemiseen asti on tosi vaikea ehtiä, etenkin jos kaavatkin pitäisi ensin piirtää. Tai muuhunkaan järkevään. Ennen kuin huomaakaan, kello on kymppi ja ei auta kuin kömpiä iltapuuhille.
Olisi mukava kuulla millä tavoin Sinä yhdistät työn/perheen/vapaa-ajan , millaisiin ratkaisuihin olet päätynyt? Aurinkoista tulevaa viikkoa ♥
Ehkä tämä kooma johtuu muutoksesta ja viikkojen kuluessa kroppa ja pää tottuu. Toivoa sopii ja kyllä minä niin uskonkin. Sillä vaikka olo on iltaisin nääntynyt, on mieli kirkas ja valoisa, intoa pursuva suorastaan. Voisin ehkä puhua positiivisesta stressistä, joka ei sinällään ole missään nimessä huono juttu. Jospa vain jostakin löytyisi tunteja lisää niin töihin kuin kotiin.
Pienesti olen ehtinyt näiden parin viikon aikana ommella ja suosiolla tehnyt yksinkertaista ja helppoa. Musta paita pitsillä on apinoitu kaupassa näkemästäni. Yritin laatikkopaitaa eri tavoin kuin ennen olen tehnyt, jonka seurauksena istuvuus on melko kehno. Käyttökelpoinen paita on silti, etenkin kankaan ollessa tosi kivan tuntuista, paksua sekoiteneulosta Eurokankaasta. Taisi olla puuvillaa ja viskoosia tässäkin, puntoa nimeltään?
Myös täplikäs viskoosikangas on Eukkarin laarilöytö ja aivan ihanan laskeutuvaa ja ohkaista. Väritkin ovat mieleiseni, jotain muuta kuin mustaa vaihteeksi.
Ihana tuo pitsihelmainen paita! 😍 En todellakaan tiedä miten yhdistäisin työt tähän palettiin. Tsemppiä arkeen!
VastaaPoistaKiitos Teresa ♥ Sitä tarvitaan ;)
PoistaVoin lohduttaa, et eka kuukausi on vaikein. Tai ekat kuukaudet. Sit alkaa tasaantuun ja arkeen tottuu, eikä se vie niin paljoa energiaa. Itsekään en kovin usein jaksa ommella iltaisin. Kuvia saatan käsitellä iltaisin ja kirjottaa. Ompelun ajoitan suosiolla viikinloppuun. Se on jotenkin niin kokonaisvaltaista tekemistä, et sitä harvoin jaksaa arki-iltaisin. Kyl se siitä. Ja kivat paidat. Ei kannata ainakaan tuoda itselle lisäpainetta mistään ompeluista sun muista. 😘
VastaaPoistaJust noin ajattelinkin, että tottuminen varmasti tuo oman helpotuksensa. Tavallaan olisi ihana aloittaa syksyllä kaikkia uusia kursseja ja harrastuksiakin, mutta onneksi sen verran löytyi järkeä, etten aio ottaa stressiä enää vapaa-ajasta. Ompelen mitä ehdin ja jos vaikka jumpalle ehtisi, niin kiva :D Kiitos Sanna ♥
PoistaTsemppiä arkeen! <3
VastaaPoistaTäällä on menossa ompelematon elokuu, vaikka olis pari tilausompeluakin pöydällä odottamassa. Aikamoinen arjen aloitus täälläkin, huhhei. Ei tosiaan tarvitse harkita aloittavansa uusia harrastuksia (riittää että lapset aloittavat ja niitä saa kuskailla) tai tekevänsä yhtään mitään ylimääräistä... Mutta toivotaan tosiaan, että tämä arki lähtee tästä rullaamaan. Pakkohan sen on?! Onhan?!
On sen pakko! Tsemppiä sinnekin, kyllä tää vaikka sisulla lutviintuu ❤️
PoistaMikä sillisalaatti. Minne se entinen selkeys katosi? Näin katoaa kyllä lukijakin. Tähän vaihdokseen kaipaan kommenttia? Asiat on asioita, mutta sekamelskassa.
VastaaPoistaHei, kiitos kommentistasi! Olisitko kertonut tarkemmin, mikä tökkii? Blogin pohja tosiaan vaihtui ja vaatii varmasti säätöä. Sen takia lukijakokemukset olisi tärkeä kuulla! Onko siis ulkonäkö sekava vai sisältö vai mikä?
PoistaNiin, siis yritin kertoa, että asiat on asioita. Asiat on asioita, eli sisältö on samaa tuttua hyvää. Ulkonäkö tässä tuntuu sellaiselta sillisalaattisekamelskalta. On liikkuvaa kuvaa ja kaikkia kuvia sekaisin. Etenkin jos/kun kännykällä lukee, niin vaatii paljon edestakaisin plarausta, että jotakin tolkkua saa. Tekstin ja kommenttejen välissä on paljon mainoksia esim. Muista blogeista. Katkeaa juttu pahasti noin. Jos nuo olisi lopussa, ne voisi skipata. Tulee tunne blogista mainoksena muutenkin kun ennen niin blogi oli selkeästi blogi. Vaikka jutussasi et suoranaisesti mainostanut, sivulauseessa vain.
VastaaPoistaMukava kuulla, että sisältö on sinua miellyttänyt, kiitos siitä. Yläosan liikkuva kuvapalkki on sellainen, mitä en nyt tässä pohjassa saa pysäytettyä :/ Postaukset ovat nyt siten, että ekan kuvan jälkeen tulee "Lue lisää"- klikkaus, josta pääsee postaukseen. Muiden blogien mainoksia täällä ei ole, ainoastaan omien vanhempien postausten kuvakkeet, jotka voisivat myös lukijaa kiinnostaa. Harmillista, että koet ulkoasun sekavana. Yritän tätä vielä selkeyttää ja toivon, että edelleen jatkat lukijana ♥
PoistaKiitos vastauksestasi kritiikkini. Tarkastelin tätä nyt toisin silmin, kun annoit vinkkejä kuinka tämä on rakentunut. Löytyihän tähän joku logiikka. Alun liikkuva tosiaan hämää paljon, tekee sekavaksi. Siellä on selkeitä mainoksia, minulla esim, näkyi matkailumainoksia Saksaan. Ja tykkään lukea jutun jälkeen kommentteja itse juttuun liittyen. Nytpä onkin monta "mainosta" blogin sivuille. Sitten vasta kommentit, eli rullausta, rullausta... Olen lukenut jo nuo vanhat, joten... Kuten sanottu rakenteen avaamisesi auttoi kyllä, ymmärrän nyt idean. Katsotaan nyt vähän aikaa oppiiko/tottuuko tähän vai onko aika siirtyä takavasemmalle.
VastaaPoistaKiitos sinulle! Pidän peukkuja, että vanhat lukijani tottuvat muutokseen ja säilyvät mukana. Olette tärkeitä ♥
PoistaTsemppiä sulle arkeen! Itsellä oma lapsi on jo niin iso, ettei enää ole samanlaisia pulmia arjessa. Nyt voin ommella ja neuloa milloin huvittaa tai jaksaa. Silti tuttu tunne tuo, että kympiltä huomaa, ettei mitään saanut aikaiseksi😊 Työ kun vaatii palautumista ja kotityötkin on hoidettava. Arki on kuitenkin aika ihanaa ja käsityöt palauttavat hyvin. Niistä en kuitenkaan ota paineita ja teen silloin kun aikaa ja voimavaroja on. Rentouttavaa viikonloppua!
VastaaPoistaNoin se juuri pitää ajatellakin, just oikea asenne sinulla! Ei vapaa-ajasta kannata ottaa stressiä, senhän kuuluu nimenomaan purkaa sitä :) Kiitos Kati, ihania syyspäiviä teille ♥
PoistaKuulostaa ihan siltä, että taitaa olla just ne kuuluisat ruuhakavuodet siellä käsillä:D Mut hei, nyt voin todeta että kyllä niistä voi selvitä ja arki alkaa varmasti pian tasaantumaan! Meillä olikin tässä aika hankala vuosi, kun lapset eivät käyneet päivähoidossa, mies tekee kuitenkin yötyötä ja minä kaksi vuorotyötä, että mummoilla riittikin sitten lastenhoito hommaa:D Jotenkin nyt voi oikeesti hengähtää ja keskittyä olennaiseen kun ei tartte enää miettiä että kuka hoitaa lapsia huomenna..ja harrastuksillekin on nyt enempi aikaa:)
VastaaPoistaOmpelujuttuja teen oikeestaan vain vapaapäivinä. Ne vaatii ainakin multa enempi keskittymistä ja työpäivän jälkeen se ei oo mikään paras. Iltaisin sohva vetää kummasti puoleensa.
Kivoja paitoja oot ommellu, pitsihelmainen erityisesti:) Tsemppiä sinne arkeen<3
Jes, mahtava kuulla, että toivoa on :D Ja onneksi on mummot ♥♥ Minulla iltaompelut ovat vähentyneet kyllä radikaalisti, mutta aina sitä pikkuisen ehtii jotakin tehdä. Sohva on kyllä ihana paikka myös. Kiitos siulle Villa Pipo, ihanaa ja eloisaa syksyä teille ♥
Poista