Luistelu. Se on meillä tämän talven juttu. Poika on alkanut toden teolla innostua siitä, etenkin kun kentälle pääsi naapurin isomman pojan mukana. Huterista bambin askelista on siirrytty varovaisiin kävelyaskeleisiin ja niistä jo liukuviin juoksuaskeliin, ja tänään viimein meno alkoi oikeasti näyttää jo luistelemiselta. Olisi niin mahtavaa, jos näin aikuisena pystyisi omaksumaan uusia taitoja yhtä nopeasti kuin 4-vuotias! Vaan ei, ei ole kolmekymppisenä hermosto enää yhtä kehittyvä kuin lapsella... Päinvastoin saa olla tyytyväinen, kun lapsena opitut taidot edelleen ovat edes auttavasti hallussa.

Niin kuin se luistelu. Nyt työharjoittelun aikana päiväkodissa olen päässyt myös eskarilaisten mukana jäälle. Helpotuksekseni en ole murtanut mitään kohtaa tai telonut itseäni luistinten teriin. Olen pysynyt pystyssä ja päässyt ihan sujuvasti niin eteen kuin taakse päin. Harjoituksen puute ja kuluneet vuodet näkyy kuitenkin vauhdin hidastumisena ja piruettien puutteena, kun ei vaan uskalla. Ja voi elämä, kuinka kipeäksi jalat tulee! Ei auta kuin jatkaa harjoituksia, niin minun kuin pojan.

Kentän reunalla seisoskellessa varpaat tarvitsevat lämmikettä ja nämä ihan superihanat villasukat ovat siihen ihan omiaan. Luistimiin eivät sentään mahdu, mutta talvisaappaisiin hyvinkin. Kyseessä on Niina Laitisen Joulukalenterisukat 2016, jotka valmistuivat jo joululoman aikana. Monet neuloivat näitä nimen mukaisesti pätkän päivittäin joulukuun aikana, mutta omien kiireiden takia jätin nämä suosiolla joulupyhiä odottamaan. 

Käytin sukkiin ohjeen mukaisesti Novitan 7 veljestä-lankaa, jonka väreiksi valitsin tummanharmaan sekä sateenkaariraidallisen. Neuloin 3,5 mm puikoilla ja ekaa kertaa huomioin nyt sen kuuluisan lankadominanssin (eli pidin langat koko ajan samassa järjestyksessä kädessä, eivät kieppuneet miten sattuu. En osaa sanoa tuliko suurta eroa aiempaan.). Nämä Niina Laitisen yhteisneulontamallit ovat kyllä ihan parhaita, sillä kuviot ovat yksinkertaisia, mutta kauniita, langanjuoksut lyhyitä ja istuvuus jalkaan mitä parhain. Pakko sanoa rohkaisun sananen just sinulle, joka jännität kirjoneuletta: Tartu vaan rohkeasti puikkoihin ja kokeile! Kuvioiden seuraaminen on tosi helppoa, kun neulotaan vain oikeaa  - ei tarvitse kuin vaihtaa väriä. Koko kuviota ei tarvitse edes hahmottaa kerralla, etene rauhassa rivi kerrallaan. Ja muista hölläillä lankoja välillä, ei kannata kiristää liikoja :) Hyvät vinkit kirjoneuleen tekemiseen löydät Sweet things-blogista.

Koska raitalankaa jäi vielä melko paljon, halusin neuloa Tinttarallekin sukat. Mallia etsin pitkään ja vihdoin löysin sopivan. En vaan millään löydä enää, jotta voisin linkittää :/ Ohje ei siis ole todellakaan omani, mutta kuvio tehdään seuraavasti:

Luo 36 silmukkaa. 

Neulo kerrokset 1-4:  2 oikein, 2 nurin joustinneuletta.

Krs. 5: Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo seuraava ja nosta edellisen silmukan yli (ylivetokavennus), tee langankierto ja neulo kaksi seuraavaa silmukkaa nurin - etene näin koko kerros.

Krs 6-7: Neulo kaikki silmukat oikein.

Toista kerroksia 1-7 haluamasi määrä.

Näistä sukista tuli kokoa noin 23, ja ovat juuri sopivat 1v 10 kk lapselle. Minusta aivan ihanat, mutta arvaapa onko ipana samaa mieltä... Toivottavasti mieli muuttuu ennen kuin jäävät pieniksi.