Olen aina kadehtinut niitä ihmisiä, jotka pärjäävät vähällä unella. Niitä, jotka saavat rauhassa katsoa illan elokuvat loppuun ja silti jaksavat reippaina herätä jo ennen kellon soittoa. Niitä ärsyttävän pirteitä tyyppejä, jotka heti herättyään ovat täynnä virtaa, toivottavat lauleskellen hyvät huomenet ja ovat yksinkertaisesti toimintakykyisiä jo aamulla. Ilokseni ja ärsytyksekseni mieheni kuuluu juuri tähän kategoriaan.
Ehkä arvasit jo, että allekirjoittanut ei näitä ehtoja täytä. Niin sanotusti aamut ovat ihmisen elämän pahinta aikaa. Tai olivat ainakin ennen lapsia, sillä aamu-unisinkaan kiukkupussi ei voi vastustaa kainalossa mönkivää pikkumurua, joka ilahtuneena ottaa uuden päivän vastaan. Itse inhoan aikaisia aamuja, pimeän aikaan heräämistä ja sitä, että sängystä pitää pompata ylös rivakasti sen sijaan, että vetäisi peiton korviin ja kääntäisi kylkeä. Yksinkertaisesti, tarvitsen paljon unta. Tai tarvitsisin...
Aikaisten aamujen suhteen toimisi yksi helppoakin helpompi kikka. Mene ajoissa nukkumaan! Pulmakohta onkin juuri siinä. En mene. En malta eikä nukuta (tai nukuttaapas, mutta katso tuo eka kohta). Iltakukkuminen on paljon houkuttavampaa kuin järkevänä sammutella valot kymppiuutisten aikaan ja kallistaa pää kohti tyynyä. Lasten saamisen jälkeen tämä on entisestään korostunut, sillä ilta-aika on sitä kuuluisaa omaa aikaa, josta ei tee mieli luopua sellaisen pikkuseikan kuin univelan takia. Ihan liian usein näen vuorokauden vaihtuvan ennen kuin itselleni uni hiipii silmiin.
Ompeluharrastus ei tätä asiaa auta yhtään. Kun päiväsaikaan minuutit ovat kortilla, hurautan koneet käyntii lasten nukahdettua. Vielä tämä vetskarin puolikas, vielä yksi tikkaus, vielä viimeinen sauma. Kun vauhtiin pääsee, on hommaa mahdoton lopettaa. Toisinaan, pakko myöntää, väsymys vie voiton ja fiksu lopettaa siinä vaiheessa, kun ratkojalle on töitä jokaisen sauman kohdalla. Yleensä tulosta kuitenkin syntyy parhaiten illan pimeinä tunteina senkin uhalla, että aamulla silmät ovat ristissä. Kun on flow, niin silloin toimitaan!
Oletko sinä aamuvirkku vai kukutko mielummin iltamyöhään? Vai kuulutko niihin onnekkaisiin, joilta onnistuu molemmat?
Tätä takkia ompelin kolmen päivän aikana useamman tunnin, ja valmiiksi sen sain tasan silloin, kun lauantai vaihtui sunnuntaiksi. Monta kertaa olin jo lopettelemassa siltä illalta, mutta kävi perinteiset ja lopulta oli pakottava tarve saada nähdä takki valmiina.
Joidenkin vaatteiden kanssa käy nimittäin niin, että osa kerrallaan vaate alkaa näyttää siltä miltä kuvittelin ja onnistumisen ilon tuottamissa onnenhuuruissa uppoan täysillä työhön. Tämä oli juuri sellainen iloa tuottava fiilistelyompelus, jossa kaikki onnistui. Mahtava tunne!
Takin kaava on Talvileikki, joka löytyy Ottobresta 6/2012. Koska kaava alkaa vasta koosta 92, jouduin pitkän tovin käyttämään aikaa kaavan pienentämiseen kokoon 86. (Jos joku miettii kuinka se tapahtuu, niin kerron: Piirsin kaavapaperille koot 92 ja 98 eli kaksi peräkkäistä kokoa. Sitten mittasin jokaisen sauman kohdalla noiden kahden välisen erotuksen ja pienensin vastaavasti samat mitat pienempää kokoa varten.) Millintarkkaa puuhaa, mutta näyttää onnistuneen. Samasta lehdestä olisi löytynyt samantyylinen takki vauvakokoisenakin, mutta se oli malliltaan niin kummallisen leveä, etten halunnut sitä käyttää.
Päällinen takissa on napakkaa puuvillaa ja vuorina tikkikangas. Etu ja takakappaleisiin tikkasin vielä levyvanun väliin, jotta tarkenee kylmemmälläkin säällä. Kankaat löytyivät Eurokankaan palalaarista.
Sopivan pituista vetoketjua varastoistani ei löytynyt, mutta kauppaan en ehtinyt siihen hätään. Päätin siis lyhentää ketjun itse. Olen aiemmin tehnyt katkaisun vain sellaisiin vaatteisiin, missä vetoketjun pää jää hupun saumaan, jolloin pelkkä poikki nappaisu on riittänyt. Nyt kuitenkin tahdoin siistimmän lopputuloksen, koska vetoketju on näkyvillä. Irrotin metalliset stopparit, leikkasin varoen poikki vain hammastuksen osuuden, jotta pään saa nätisti taitettua sivuun ja kiinnitin stopparin uudelleen. Vetoketjun leikatut reunat poltin kiinni, etteivät purkaannu. Muutaman piston ompelin käsin hammastuksen päähän, jotta vedin ei vahingossakaan pääse karkaamaan. Metallistopparilla ei itse asiassa tässä systeemissä mitään virkaa ollut, joten sen voi jättää siirtämättäkin.
Ps. Olethan osallistunut jo arvontaani, jossa voit voittaa ihanaa Nuppu Print Companyn kangasta? Vielä ehdit hyvin mukaan :)
Lisäksi piti kertomani, että Punatukka ja kaksi karhua-blogi on ehdolla Inspiration Blog Awards-kilpailussa! Tästä linkistä pääset näkemään kaikki upeat ehdokkaat ja äänestämään, mahdollisesti myös voittamaan liput palkintogaalaan. Jos pidät blogistani ja tahdot minulle äänesi antaa, löydät Punatukan tuolta Lifie-osiosta. Kiitän jokaisesta äänestä sydämellisesti ♥
Mahtoikobhan se pienempien takki olla Lintunen? Tein nimittäin sillä Aavalle ehkä vuosi sitten koon 80 ja se menee nyt päälle kun Aava on 103cm pitkä :D Mulla on kankaat tilaamatta, tarkoitus tehdä Viialle tismalleen samanlainen mustana, mutta sillä Lintusella. Veikkaan koon 62/68 olevan sopiva. Vai pitääköhän itsekin pienentää vaan kaavaa siitä isompien mallista, mulla vois olla tuo lehtikin jos on se sama. Mitkä on Hillan mitat suunnilleen, niin osaisi verrata, että kävisikö sama koko meille? Tästä tuli kyllä tosi kaunis! Samanlainen pipokin meiltä löytyy ;)
VastaaPoistaOli juuri se Lintunen! Miusta tämä on paljon kivempi ainakin jo kävelevälle tytsylle :) Hilla on 77 cm pitkä ja hoikkanen lilliputti, mutta tuon 86 pienempi ei voisi kyllä olla! Suosittelen kaavahommia teillekin ;) Kiitos Laura ❤️
PoistaKiitos tiedosta, ehkä kokeilenkin sitten tätä! Viiahan on yli 80cm, mutta painoa vasta 9kg niin mietin että ei olisi sitten mikään teltta. Mutta kauniisti istuu teidänkin neidille, joten eikai se auta ku alkaa kaavoittamaan, plaah. Tosin kaavapaperi on loppu ja voipaperi kans, että ensin kaupoille :D
PoistaKyllä tämän takia kannatti vähän öitä kukkuakin; todella suloinen takki ja kangaskin on siihen aivan täydellinen! Itsekin kuulun siihen "illan virkku aamun torkku" lajiin. Harvemmin kyllä iltaisin ompelen, mutta kaavat voi aina tehdä illalla valmiiksi ja välillä leikata kankaatkin odottelemaan ompelua.
VastaaPoistaKiitos nuttuNA ♥ Mie en taas jaksa illalla kaavahommia, vaan ne pitää saada tehtyä vireämmillä aivoilla. Valmiiksi mietittyjä on helpompi surruutella sitten illalla :D
PoistaJestas miten suloinen takki ❤️ Ihana kangas ja niin ihana Talvileikki kaava! Kyllä on kannattanut muutamat yöunet uhrata tällaisen takia ja ihan mahtavaa, että homma sujui leikiten. Minä olen myös yökukkuja. Minusta on ihanaa hautautua neule-, virkkaus- tai ompeluprojekteihini, kun muu talo hiljenee. Sellainen vakava geenivirhe minussa on, että vaikka silmät ristissä joudun ratkomaan tai purkamaan liian väsyneenä tehtyjä hölmöysvirheitä, niin en ymmärrä lopettaa siihen vaan on aina päästävä "voiton puolelle" ja saatava se virhe korjattua, ennen kuin voi luovuttaa ja alkaa nukkua. Ja sen kyllä aamulla huomaa... ;)
VastaaPoistaKiitos Pizzicato ♥ Ihastuin kaavaan itsekin, voi olla että samalla pitää tehdä myöhemmin isommassa koossa :) Miekin nautin juuri noista hiljaisista hetkistä, sekin osaltaan houkuttaa kukkumaan. Ja niin tiedän kyllä tuonkin "voiton puolelle" pääsemisen tarpeen, kesken on ikävä jättää :D
PoistaHuh miten ihana takki, VAU!!! <3
VastaaPoistaVoi kiitos Lurre ♥
PoistaHei kirjoitinko minä tuon alun tekstin..? :D Ihan samalla meiningillä mennään. Kun kerran pari saumaa hurauttaa niin se flow vaan imaisee mukanaan! Ja tosiaan niiden yöunien kustannuksella.. Mulla odottaa iso pino saksittuja paloja ja ihan sormet syyhyten odotan iltaa, että lapset nukahtaa ♥
VastaaPoistaAivan superkaunis takki! Ihan kuin karkki 🍬
Heh, osuipa sitten hyvin :D Tämänkin kanssa oli oikein polte, kun odotin vaan pääseväni takin kimppuun taas! Kiitos paljon Pingale ♥
PoistaVoi miten suloinen takki, niin ihana!
VastaaPoistaKiitos Terhi ♥
PoistaAivan ihana takki! Taitaa olla juurikin sama malli mitä olen ajatellut meidän typylle. Mua vaan ärsyttää kun siinä ei ole korkeaa kaulusta. En tajua et talvitakkiin kaavoitetaan matala kaulus joka päästää viiman ja kylmän kaulaan ja niskaan. Toki huivi auttaa jonkin verran. Söpö pipo ja huivikin! :) Juu en ole minäkään aamuvirkku ja valvon pääsääntöisesti arkenakin puolille öin. Ihan liian vähän nukun kyl. Mut kun ei vaan malta mennä nukkuun ja usein myös virkistyn illaksi, vaikka koko päivän ois ollut ihan koomassa.
VastaaPoistaJoo, ihan samaa ärsyttelin minäkin! En vaan jaksanut enää alkaa miettiä muokkaamista tuohon kaulukseen,joten kaulahuivi pitää olla. Ihan sama vika, saatan torkkua puoliunessa alkuillan, mutta bileet alkaa heti, kun lapset nukkuu :D Sitten onkin taas vaikea nukahtaa, kun käy ylikierroksilla. Kiitos Sanna ♥
PoistaJa niin, onnittelut Blog awards -ehdokkuudesta! :)
PoistaIltakukkuja ilmoittautuu! Se menee juurikin noin, että illalla ei malta mennä nukkumaan, kun on kaikkea kivaa mitä voi tehdä. Kutoa vaikka! Aamulla sitten on ankeaa herätä kellon soidessa kuudelta. Jos saidi nukkua edes seitsemään tai puoli kahdeksaan, mitään ongelmaa ei olisi ;) .
VastaaPoistaJa voi söpöys miten suloisen takin olet ommellut. Ihana!
Miun onneni on se, että mies yleensä aamulla ottaa lapset alakertaan ja saan torkkua 7-8, ellen mene kouluun heti aamusta. Neitonen herättelee puolen kuuden maissa, ja vaikka hänet hakee viereen, ei siinä enää kunnon unta saa. Haaveissa on yksin nukuttu yö pitkillä aamu-unilla :D Kiitos Heidi ♥
PoistaKävin jo aamulla ihailemassa tätä takkia ja tulin nyt toistamiseen, on tämä vaan niin upea! Ja tuo yökukkuminen on kyllä lasten myötä tullut pelottavankin tutuksi! Ennen menin nukkumaan kymmenen maissa ja heräsin kukonlaulun aikaan... Nykyään kello ehtii helposi mennä yli puolen yön ja aamulla sitten pitäisi kuitenkin jo seitsämän maissa jaksaa nousta ylös :P
VastaaPoistaTätä on siis liikkeellä diy-ihmisten keskuudessa :D Kiva, kun tulit, kiitos Niina ♥!
PoistaVau! Ihastuksen huokaus, miten kaunis takki <3. Ja kaunis sävy ja ihana neitonen ja ja .. kyllä nyt kelpaa! !! Olet sä sitten taitava ja viiteliäs. Mulla olisi paljon uusia kankaita kaapissa odottamassa, mutta inspiraatio vain uupuu. Onneksi ne kankaat vaan paranee marinoituessaan? Iloista syksyä teille ja paaljon inspiraation hetkiä <3
VastaaPoistaKiitos ihana Arkinen ♥ Paranee, paranee ja joku päivä ne varmasti muuttuvat mitä upeammiksi vaatteiksi :) Sitä samaa teille :)
PoistaTämä on aivan hurmaava! Niin kaunis kokonaisuus, että muutama yö kannatti ehdottomasti valvoa! Ja niin suloinen pikkuneiti uudessa takissaan <3 Kiitos kun muistutit tästä mallista! Meillä nuorempi on vaillla talviajan "hienostelutakkia" ja tämä olisi tosi kiva malli. En vaan kyllä osaa näin hienoa toteutta, mutta pakko ehkä yrittää...
VastaaPoistaTämä on juuri parahin malli hienostelutakiksi :) Tosin turvaistuimen kanssa ei ihan näppärin, piti vähän vetskaria aukoa. Ja osaat varmasti toteuttaa, höpsis ♥ kiitos Hanna!
PoistaAivan mahdottoman ihastuttava takki tai oikeastaan koko setti <3 Niin söpikset nuo rusettitaskut!
VastaaPoistaKiitos Eerika ♥ Taskut kehittelin ihan omasta päästä ja onnistuivat kyllä hyvin :)
PoistaSuloinen takki! Tein keväällä neidille saman tyylisen takin, muistaakseni Suuren Käsityölehden kaavalla, joka harmikseni on nyt jo hihoista vähän nafti.. Mennee kuitenkin vielä tämän syksyn. Mallista tykkään kyllä niin kovasti, että vähän kutkuttaisi uutta tehdä. Takkeja on kuitenkin isommille tytöille tullut tehtyä, että oikeasti uusille ei juuri tarvetta ole kun melkein joka koossa jo löytyy niin kesä-, syys/kevät- kuin talvitakkejakin. :)
VastaaPoistaAina voi tehdä uuden, vanhoille löytyy varmasti ottaja vaikka ommeltujen vaatteiden kirppiksen kautta ;) Tämä on kyllä söpö malli. Kiitos Raisa siulle ♥
PoistaAivan mielettömän söpö!
VastaaPoistaKiitos paljon Elina ♥
PoistaOi, super suloinen takki ja hattu ja tyttö ja kaikki <3! Minä taas olen niitä iltaunisia ihmisiä, en pysty enää kahdeksan jälkeen minkäänlaiseen älyä vaativaan toimintaan :D. Aamulla sitten mieluummin kaiken tekemisen kimppuun. Tosin, vaikka olenkin aamuvirkku, niin en todellakaan ole aamulla iloinen. Päinvastoin. Aamupala ja kahvi, sitten ehkä jo pystyy puhumaan muille ilman ärinää ;).
VastaaPoistaHih, aika monella taitaa olla noin, että kahvin jälkeen herää vasta kunnolla :D Itse en kahvia juo ja välillä ihan harmittaa, kun sen voimalla varmaan piristyisikin. Kiitos Hanna ♥
PoistaVoi apua miten iiihana takki! <3 Ja juu, kuulostaa niin tutulta..nukkua pitäis, muuta kun ei millään malttais :D
VastaaPoistaMiksi tehdä muuta, kun voi ommella ;) Niinhän se menee monesti! Kiitos Noranda ♥
PoistaOi oi miten kaunis takki tyttösellä 💛
VastaaPoistaTäydellinen ompelutyö 💛
Olen aivan samanlainen kuin sinä😊 Mieheni joskus vitsaileekin, että minulla vain vauhti yltyy iltaa kohti. Silloin kun normi-ihmiset alkavat nukkumaan, niin minä vielä fiilistelen ja touhuan. Ja aamulla väsyttää....
Mukavia iltahetkiä sinulle edelleenkin 😁
Kiitos Kanneli ♥! Kuulostaa täsmälleen samalta vaivalta kuin minulla :D Vaikka iltapäivä olisi mennyt nuokkuen, niin illalla piristyy. Samoin sinulle!
PoistaAivan ihana takki! Tämä on minusta kautta aikojen ýksi Ottobren parhaista kaavoista, olen itsekin tehnyt sillä peräti 4 takkia ja se on aika paljon se :D. Takki tuntuu onnistuvan kankaasta kuin kankaasta, sillä aina se on yhtä ihastuttavan näköinen.
VastaaPoistaTuo yökukkuminen ja diy-jutut kuulosti kovin tutulta. Minähän olin ihan samanalainen, mutta noin vuosi sitten totesin että kyllä se on pakko alkaa mennä nukkumaan ajoissa (=22.00), viikonloppusin voi sitten vähän pitempään kukkua. En nimittäin oikein enää tykännut siitä äkäisesta minästä, väsyneenä kun sitä hermostuukin paljon herkemmin. Ärsyttää kyllä, kun käsityöt valmistuvat nykyään melko hitaalla tahdilla entiseen verrattuna, välillä ehtii jo kyllästyä ja keskeneräisten pino se vain kasvaa, kun on ihan pakko kokeilla jotakin, mikä taas tuli mieleen :).
Siis aivan kertakaikkisen ihana takki!!
VastaaPoistaMahdottoman kaunis takki, suorastaan täydellinen syysasu noiden kauniiden ja lämpimien asusteiden kera! Takissa riittääkin työnsarkaa, mutta onhan se niin palkitsevaa, kun monen työnvaiheen jälkeen voi ihastella lopputulosta:) Tosi siistin näköistä jälkeä!
VastaaPoistaKuulostaa tuo postauksen alku liian tutulle..:D