Syksyinen Loki- neuletakki neitoselle


Mitä ihmettä, jälleen neule! Ei auta enää vastaväitteet, lankahommat ovat vieneet minut kyllä ihan mukanaan. Minut, joka on aina pitänyt neulomista ihan liian hitaana ja työläänä  ja neuleohjeita käsittämättöminä selostuksina. Olen oppinut poimimaan pudonneita silmukoita, purkamaan hallitusti ja saamaan valmista aikaan. Paras juttu on kuitenkin se, että käsityö kulkee mukana! Ompelukoneita ei viikonloppureissuille tai luennoille voi mukana raahata, mutta neule puikkoineen sujahtaa kassiin kätevästi. Tehokkuutta ja toimeliaisuutta rakastava puoleni on onnesta soikeana.

Ja katsokaahan nyt, on kirjoneuleet ja kaikki, nappilistakin löytyy. Jes! Muistan noin vuosi tai ehkä parikin sitten ihastelleeni Ragga Eiriksdottirin Loki-neuleita useammassa paikassa, mutta ohittaneeni sen silloin ylitsepääsemättömänä. Nyt oli kuitenkin tähtimerkit sopivissa asennoissa ja biorytmit kohdallaan, kun päätin reippaasti vaan yrittää. Kuun alussa tulostin ohjeen (ilmainen ohje löytyy useammasta lähteestä, joten laitan sen tähän) ja Turun reissulta ostin Dropsin langat ja puikot. 

Käyttämäni lanka on Dropsin Extra fine merinoa, jota kului yhteensä viisi kerää. Ihana lanka, hitsi kun Dropseja ei meidän seudulla myydä missään. Kooksi valitsin 4 v. sillä olin lukenut näiden olevan pieniä mitoiltaan. Tulipahan taas kasvunvaraa... Neulomiseen meni noin viikko, sillä työ oli joutuisaa tehdä kokonaan pyörönä. Siihen se sitten tyssäsikin pariksi viikoksi, kun alkoi jännittää liikaa tapa, jolla villapaidasta saatiin takkimallinen.


Tekniikka on nimeltään "steeking", ja tarkoittaa sitä (ainakin tässä tapauksessa), että keskelle ommeltiin kaksi ommelta, joiden välistä neule leikattiin auki. Kyllä jännitti!! Kesti se kuitenkin kasassa peloistani huolimatta... Suurin ongelma tämän jälkeen oli se, etten tiennyt kuinka saada reunat siistiksi. Ohjeessa käskettiin virkata langanpäät piiloon, mutta en tajua mitä se tarkoittaa? Lopulta päädyin poimimaan reunoista ensimmäiset ehjät silmukat ja neulomaan nappilistan. Hapsottavan reunan peitin satiininauhalla käsin ommellen. Ihan kelpo ratkaisu, mutta siistimpikin olisi voinut tulla. Nappilistan kanssa tuhersin kyllä pitkään ja huolella ennen kuin sain napinlävet sopivaan kohtaan - vasta seitsemäs (!) kerta onnistui!







Makoisaa syyskuun aloitusta ♥

42 kommenttia

  1. Uu huikeaa! Ootpa taitava. Itse vasta perus pipoa täällä neulon. Kaukana kirjoneuleesta! Haluan varmistaa, että tulee valmista... mut on kyl kivaa puuhaa! Tosi kaunis neuletakki, ihanat kuvat ja niin söpö typy. ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin tein välissä pari pipoa, pitäisikin muuten blogata nekin :) Mutta jännä tämä neulominen kyllä, kuinka voikaan koukuttaa niin! Ihan parasta tässä alkuvaiheessa, kun huomaa oman oppimisen etenevän. Kiitos Sanna ihanista kehuista ♥ Kuvien kanssa kävi hyvä onni, omppupuut sattuivatkin tosi hyvin neuleen taustalle :)

      Poista
  2. Voi miten ihana! Mä en ole vielä koskaan steekannut mutta voin vaan kuvitella miten se jännittää leikata, hui!

    Todella todella todella siistiä jälkeä aloittelijalta! Mahtavaa, nyt vaan aina neuletyö laukun pohjalle mukaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Norsis, huikea kehu noin konkarineulojalta ♥ Jep, koulussa kulkee tehtävää mukana :D

      Poista
  3. Voi ihana!! Just tämmösen tarttisin omalle ja samaa mieltä kun Terhi yllä, valtaisan taidokasta tekniikkaa heti alkuun sulla! Mä en oo ite myöskään koskaan steekannut, mutta voisin kyllä tosiaan nyt rohkaistua kokeileen. Aika hurjaltahan se tuntuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava kuulla, kiitos Hanne siullekin! Ei tuo steekkaus tosiaan hankalaa ole, vaikka jotenkin hurjan tuntuista. Tuota reunan käsittelyä kyllä pitää kyllä treenata vielä :)

      Poista
  4. Nyt en kestääää!!! IHANA!!! Sekä tyttö että takki <3

    VastaaPoista
  5. Ihana!! Pitäisköhän itekin ottaa luentoprojektiksi tällainen? :)

    VastaaPoista
  6. Niin ihana!! Tuollainen kaunis neuletakki on jotain mihin mä en pystyisi, salaa vaan haaveilen josko joku sukulainen vaikka sellaisella lahjois lapsen. Ehkä vilautan näitä suloisia kuvia mummille... 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpöhöpö, kyllä pystyisit :) Mutta varo vaan, koukkuun jää! Kiitos Paulina ♥

      Poista
  7. Ihana neuletakki <3 suloinen neitonen <3 upeat kuvat pienestä söpöläisestä ja ihanasta takista upeassa syksyisessä luonnossa<3

    VastaaPoista
  8. Vautsi! Pitäisi etsiä kans ohje pyörönä tehtävään villatakkiin :) Mutta kirjoneuleeseen en vielä ehkä uskaltaisi alkaa. Hienon näköinen tämä takki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota ohjetta voisi varmasti soveltaa ilman kirjoneulettakin :) Tosin eipä siinäkään tuollaisessa kuviossa suuria pulmia tule, kunhan ei kiristele liikoja! Kiitos Annika :)

      Poista
  9. Ihana neuletakki ja ihan huippusöpöjä kuvia! Minulle taas neulominen on se tutumpi tapa tehdä, vaikka ompelukin alkaa pikkuhiljaa sujua. Neulominen sujuu muutenkin näin lapsiarjessa paremmin kuin ompelu, neule kulkee melkeimpä joka paikkan mukana, uloskin. Ja laukku pitää olla sitä kokoluokkaa, että neulepussi mahtuu mukaan. =)Parhautta on iltasella hiljaiset hetken, hyvä ohjelma -Emmerdale- pyörimään ja kutoa samalla. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa just hyvältä! Miulla ompelut on kyllä vähentyneet, kun olen huomannut, kuinka rentoa on vaan katsoa telkkaria ja neuloa samalla :) Kiitos Heidi kehuista ♥

      Poista
  10. Aivan ihana! :) Neuleet onkin just siitä kivoja käsitöitä, kun niitä voi kuljettaa mukana! Mulle tulee aina syksyisin into neuloa, en jaksa sitä ympäri vuoden.. :)

    VastaaPoista
  11. Aivan ihana! Niin ihanat väritkin. Olisko se reunan langanpäiden piiloon virkkaaminen voinut yksinkertaisesti vain tarkoittaa sitä, että olisi vain virkannut sen reunan tiiviiksi kiinteillä silmukoilla. Silloin ne hännät olisivat jääneet sinne virkkaussilmukoiden sisään. Kun neulomista varten poimii ne ehjät silmukat, niin ne katkenneet langathan jää nurjalle näkyviin, jotka olet nyt näppärästi saanut piiloon tuolla nauhalla. :) Joka tapauksessa onnistunut neuletakki! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain tuollaista se varmasti tarkoittaa, mutta en ihan hoksaa mistä ne silmukat pitää poimia. Treeniä siis... Kiitos Pikku Akka! Värit on aika taattua miuta :)

      Poista
  12. Ihastuttava. Kyllä kelpaa neidin hymyillä.

    VastaaPoista
  13. En kestä, aivan ihana tuo eka kuva!
    Olet kyllä mahdottoman nopea neulomaan aloittelijaksi! Tosi kaunis neuletakki. Minullakin neuletakki pojalle kesken, laittelen blogiini sitten kun joskus valmistuu.

    VastaaPoista
  14. Oooo ❤ . Niin magee. Ja vielä kirjoneuletta. Suloinen neitokainen. Vauvat kasvaa niin äkkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne kasvaa! Jotenkin ihan parissa kuukaudessa on vauvasta tullut iso tyttö :) Kiitos Arkinen ♥

      Poista
  15. Voi hurja, siellä syntyy neuleita ihan tuon tuosta. Ja toinen toistaan kauniimpia töitä<3 Tässäkin niin kauniit värit ja siistiä jälkeä. Hih, just ton takia minäkin kaipaan kaikista ohjeista rautalankaversioita. Ohjeen "virkkaa langanpäät piiloon" ei äkkiseltään mullekaan avaudu, mutta Pikku Akan kommentista ymmärsin heti, mitä tuossa ohjeessa varmaan tarkoitetaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä muuta sano, epäselvien ohjeiden takia en ole ennen neulomaan ryhtynytkään! Ei ne kaikki aukea kyllä vieläkään, mutta tämä onneksi, vaikka oli englanniksikin. Kiitos Villa Pipo ♥

      Poista
  16. Oot kyllä näppärä likka :)

    VastaaPoista
  17. Niin hieno! En kyllä varmaan ikinä uskaltaisi leikata neuletta halki :D Oon ota samaa takkia ihaillut ja ehkä vielä jonain päivänä saan sen toteutettua :) Neuloin myös lapselle takin, ja koska lapsi on hoikka, tein yhtä kokoa pienemmän kuin mitä normaalisti käyttää. Ja takki oli heti sopiva! Mutta ensimmäinen ajatus oli, että apua, sehän on jo melkein liian pieni :D Jotenkin on tottunut siihen että kaikki lapsen vaatteet ovat ensin jättimäisiä ja kohta jo pieniä. Vaikka eihän se kasvu onneksi enää toisena vuonna oli niin suurta kuin ensimmäisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on jotenkin tapana tehdä aina reilulla kasvunvaralla ja sitten niitä samoja vaatteita saa käyttää tosi pitkään :D Mutta parempi toki niin! Tämä on kyllä tosi kiva tehdä, kannustan testaamaan :) Kiitos kun kommentoit Anonyymi!

      Poista
  18. Tosi ihana! Kaikenlaisista neuleista minäkin olen tyttösille haaveillut, mutta olen siis edelleen sillä haaveiluasteella :). Lankatyöt ovat kyllä niin käteviä ottaa mukaan mihin vaan eikä ne vältämättä vie edes paljon tilaa kassissa :). Täälläkin on tulossa huivi jollekin neitosista, olen aina ollut tosi huono käyttään pyöröpuikkoja, mutta eihän se nyt niin hankalaa olekaan kun vaan kokeilee :). Taitava olet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista! Minä ihan ihastuin pyöröpuikkoihin, jotenkin helpompi kuin puikon vaihto jatkuvasti :) Oih, varmasti ihan huivi tulossa!

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!