Edellisessä postauksessa iloitsin saatuani muokattua miehelleni sopivan kaavan ja pari paitaakin valmistui siinä sivussa. Innoittaja koko hommaan oli se, että armas puolisoni, tuo tiukka kriitikkoni oli ilmaissut vienon toiveensa saada samanmallinen huppari kuin olin tehnyt itsellekin. ("Mutta ei sitten mitään tyhmiä kuvia eikä mitään värikästä tai mitään muuta kummallista...") Vaikka kaava oli ihan jees, hirvitti ja jotenkin kehtuutti silti alkaa hupparia askartelemaan. Välttelin aloitusta keksimällä kaikkea muuta tuikitärkeää ja äärimmäisen kiinnostavaa tekemistä, kuten siivoamista, valokuvien järjestelyä ja kirppistavaroiden lajittelua. Lopulta homman aloitettuani työ sujui onneksi rivakasti, vaikka ratkoja saikin ahkeroida urakalla.
Ja mikä parasta, herrashenkilö oli tyytyväinen! Tuli hyvä mieli itsellekin, - niin onnistuneesta vaatteesta kuin erityisesti siitä, että toinen ilahtui. Menköön tuo huppari vaikka myöhästyneestä hääpäivälahjasta. Syyskuun 8. ja kolmas hääpäivämme nimittäin hujahti ohi melkein huomaamatta, ainoastaan facebook muistutti mikä päivä oli kyseessä. Ehkä jo ensi vuonna muistetaan juhlistaa sitä vähän paremmin, jos päivän laittaisi varmuuden vuoksi ihan kalenteriin. Pienesti asiasta ehdin onneksi vihjaista ja sain kuin sainkin kimpun keltaisia ruusuja lahjaksi ;)
Enpä sitä olisi vappuna 2005 opiskelijakemuissa arvannut, millaisen kultakimpaleen sieltä mukaani vein. Silloisia opintoja aloittaessani vanhemmat kollegat vitsailivat, että jokaiselle toimintaterapeuttiopiskelijalle on varattu insinööriopiskelija, ja omalla kohdallani tämä osoittautui todeksi. Puolen vuoden tuntemisen jälkeen saman katon alle, 2008 kihloihin huvipuistossa Pariisissa, maailman ihanimmat pihlajanmarjoin ja lyhdyin somistetut syyshäät kolme vuotta sitten ja kirsikkana kakussa vielä suloiset meidän omat pikkumurut. Siinäpä tämä rakkaustarina pähkinänkuoressa. Kyllä sitä kymmenen vuoden yhteistä taivalta sopii yhdellä hupparilla muistaa ♥♥.
Tähänkin huppariin tein kaitaletaskut, ja koska niiden hankaluutta muutamat viimeksi harmittelivat, tein tällä kertaa ohjeen sellaisten ompeluun. Teehän siekii omat taskusi :) Pahoittelut hämärässä otetuista kuvista, kun eipä noita taskuja lasten kera päiväsaikaan ehtinyt tehdä.
Voit käyttää valmista kaavaa taskukappaleisiin, kuten itse käytin Kelopuu-hupparin taskua (Ob 5/14). Kappaleet voi piirtää myös itse halutun kokoisiksi, kunhan ottaa huomioon seuraavat: a) taskunsuukaitale on noin 3 cm pidempi kuin taskunsuuaukko (1,5 cm /puoli), mutta taitettuna saman levyinen b) taskupussien korkeus on sama kuin taskunsuukaitaleen c) ulomman taskupussin voit piirtää halutun kokoiseksi ensin, jolloin sisemmän taskupussin leveys on ulompi + kaitale taitettuna.
Taskunsuukaitaletta (kaksinkerroin taitettuna) voi käyttää mallina taskunsuun piirtämiseen. Mallaile mikä on sopiva kohta (kuten näet, itselläni meni ekaksi pieleen - ja myöhemmin totesin sen olevan kuitenkin parempi). Leikkaa aukko kaavaan ja piirrä ääriviivat kankaalle liidulla tai taikatussilla. Nuppineuloilla voi merkitä reunoja myös, jos esim. liitu haalistuu.
Taskukappaleet leikataan langansuuntaisesti kaksinkertaisesta kankaasta, jotta saat varmasti kappaleet peilikuvina eli kaksi eri puolen taskua! Lisää saumanvarat normaalisti.
Tukinauha/kangas silitetään kuvan mukaisesti taskunsuukaitaleen toiseen reunaan sekä etukappaleelle taskunsuun kohdalle. Tässä auttaa ne aiemmat nuppineulat, jotta nurjalta puolelta näet oikean aukon kohdan.
Ensimmäisenä ommellaan apuommel suoraompeleella taskunsuun reunoja pitkin. Apuompeleen on tarkoitus peittyä, mutta jos se jostain jää pilkottamaan, on syytä käyttää kankaan väristä lankaa.
Taskunsuukaitale taitetaan kaksinkerroin pitkittäin ja silitetään. Kaitaleen avoin reuna asetetaan taskunsuulle keskiedun puoleiselle reunalle siten, että molempiin päihin jää yhtä paljon ylimääräistä. Kaitaleen reuna ommellaan apuommelta pitkin. Huom!! Muista jättää saumanvara eli jätä noin 0,7 cm ompelematta taskunsuuaukon päistä! Muuten kaitale ei käänny nurjalle kauniisti.
Sitten taskupussit. Ulompi (eli pienempi) asetetaan kohdakkain taskunsuukaitaleen päälle ja ommellaan samaa ommelta pitkin kuin kaitale äsken. Sisempi taskupussi (eli suurempi) asetetaan taskunsuuaukon toiselle reunalle (eli vaatteen sivusauman puolelle) ja ommellaan myös apuommelta pitkin. Muista edelleen jättää saumanvarat eli älä ompele "piirretyn laatikon" päihin saakka! (Pahoittelut kehnoista paint-viivoista, mutta kyllä te selvän saatte).
Seuraavaksi leikataan taskunsuuaukko kuvan mukaisesti, kulmista apuompeleisiin saakka. Päätyihin muodostuvat kolmiot ovat tärkeät. Taskukappaleet pujotetaan aukosta läpi nurjalle puolelle.
Taittele taskupussin osat pois tieltä ja keskity ensin taskunsuukaitaleeseen, sillä se on se näkyviin jäävä osa. Asetta päätyyn jäänyt kolmio ja kaitale vastakkain ja ompele apuommelta pitkin. Jos kaitale ei asetu nätisti oikealla puolella, voit varovasti nipsaista kulmia saksilla enemmän auki, jolloin kaitale mahtuu paremmin kääntymään. Millintarkkaa puuhaa ;)
Kun kaitale on molemmista päistään kiinni etukappaleessa, neulataan ulompi taskupussi kiinni etukappaleeseen. Sitten työ käännetään oikein päin ja tikataan kaitaleen reunaa pitkin, jolloin pussi kiinnittyy paremmin paikoilleen.
Neulaa tasku oikealta puolelta siististi - nyt ei pitäisi olla kurttuja kulmissa tms. Tikkaa seuraavaksi loput taskun reunat, eli molemmat päädyt sekä ulkoreuna, jolloin sisemmänkin pussin saumanvara kiinnittyy vielä.
Päällitikkausten jälkeen on enää taskupussin kokoaminen. Aseta pussin puoliskot vastakkain ja neulaa yhteen (irti etukappaleesta!). Taskunsuukaitaleen päädyt ovat osa tätä nippua ja tulevat yhteen päällimmäisenä olevan taskupussin reunan kanssa. Tämän vuoksi taskunosat tulee olla sen puolisentoista senttiä päistään leveämmät kuin taskunsuuaukko - taskun saa ommeltua kasaan helposti saumurillakin.
Kommentit, kysymykset ja tarkennukset ovat tervetulleita, autan mielelläni! Kiva, jos jätät viestiä, jos ohjeesta apua saat :)
