Minulla on ollut elämäni aikana erilaisia ystäviä.
On ollut sellaisia, joiden kanssa lapsena leikin päivittäin, mutta muutot tai koulun vaihdot ajoivat erilleen, eikä omia keinoja yhteydenpitoon silloin vielä ollut. On ollut ala-asteen aikaisia koulukavereita, joiden kanssa jaettiin salaisuuksia ja kirjoiteltiin toisillemme kirjeitä viereisissä pulpeteissa, mutta eri kiinnostuksen kohteet saivat hakeutumaan muihin seuroihin. Yläasteella kavereita oli hillitön lauma, jossa porukassa hauskuus ja tyhmyys tiivistyivät jättäen monenlaisia muistoja. Silloin kaverit olivat omaa perhettäkin tärkeämpiä. Eri suuntiin vieneet tavoitteet ja tulevaisuudenhaaveet saivat kuitenkin melko pian yhteydet katkaistua. On ollut hyviä ystäviä myöhemmissäkin opinahjoissa, mutta fyysinen välimatka on kasvanut suuremmaksi kuin yhteiset kokemukset.
Monet ystävyyssuhteeni ovat olleet sidoksissa tiettyihin elämänvaiheisiin, kouluun ja opiskelupaikkaan, harrastuksiin, samaan kaupunkiin tai yhteiseen kaveripiiriin. Kun yhdistävä tekijä on poistunut, on myös yhteydenpito unohtunut. Joihinkin tapauksiin liittyy suurempaa draamaa kuin toisiin, mutta useimmiten vain aika ja matka ovat saaneet välit jäähtymään ja puhelut harvenemaan. Tiedättekö sen tunteen, kun edellisestä yhteydenotosta on niin pitkä aika, että tuntuisi kiusalliselta enää tehdä aloitetta? Sitten annetaan vain ajan kulua, ja mietitään miksi niin kävi... Harmillisia ovat nekin jutut, kun tapaa sellaisen omantuntuisen ihmisen, jonka kanssa ajatukset käyvät yksiin, mutta jostain syystä ystävystymiselle ei tule annettua edes tilaisuutta.
Onneksi elämääni mahtuu myös niitä ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet vuosia. Osa lapsuudesta, toiset nuoruudesta saakka. Niille ihmisille olisi turha esittää mitään muuta kuin on; he tuntevat sinut niin hyvässä kuin vähän huonommassakin - ja tahtovat silti olla ystäviäsi. Olen ollut onnekas saadessani muutaman rakkaan ystävän myös näin aikuisena, ja sydämestäni toivon näiden säilyvän vierelläni. Teinivuosien kaveripaljous on vaihtunut muutamiin oikeasti tärkeisiin ystäviin, ja niin on hyvä.
Edellä mainitut ajatukset eivät liity kuvattuihin vaatteisiin mitenkään, mutta kaipasivat jakamista muuten vaan. Havahduin näitä ihmissuhdekiemuroita miettimään tavatessani lähes viidentoista vuoden jälkeen erään ihanan teinivuosien ystävän, jonka kanssa meillä taisi käydä juuri niin kuin tuossa ylempänä yhteydenpidon venymisestä kirjoitin... Niin paljon kuin facebookin haittoja manaillaan, niin on siitä ihan verraton hyötykin! Itse ainakin pidän sen avulla yhteyttä moniin ihmisiin, joiden kanssa yhteys muuten olisi kadonnut. Parhaimmillaan nettiyhteys johtaa myös oikeaan tapaamiseen kuten nyt. Toisetkin mukavat tärskyt sain viettää yllättäen, kun Julia vieraili meillä päin. Olipa hauska tavata ihminen blogin ja facebook-tuttavuuden takaa :)
Harmaana ja sateisena iltapäivänä sopi hyvin kuvata harmaata vaatetta. Miten sattui noin mörtsit ilmeetkin, niistä ei kyllä kannata välittää. Paita on oma kaavaviritelmä, jonka seuraavan kerran muokkaan lepakkohihaiseksi, tässä nuo hihat on vähän hölmöt. Kankaana on Noshin flamé, jonka epähuomiossa käytin nurja puoli ylöspäin. Visio pitsipaidasta on ollut jo kauan, ja tämä oli melkein sen mukainen.
Jalkaan vetäisin ruttulegginssit, joiden materiaali on itselleni uusi tuttavuus scuba. Kangas on saatu blogiyhteistyönä Kangaskapinalta ja tykästyin tähän nimenomaan housukankaana. Sopivan paksua, jotta lopputulos on "housumaisempi" (vrt. trikoo), mutta kuitenkin joustava, joten ovat huiput päällä. Tätä lisää! Legginssien alkuperäinen idea on Mallikelpoisen Emmin, mutta en sitä tähän hätään löytänyt linkitettäväksi. Tein nämä niin, että halkaisin normilegginskaavan (Ob 2/10? ) keskeltä 6 cm kaitaleen. Rypytysosa on kaksi kertaa housujen pituus (laitoin sauman puoleenväliin) ja rypytyksen tein framilonilla. Framilonin leikkasin lahkeen pituiseksi ja kiristin ommellessa niin tiukaksi kuin helposti sain. Sitten vaan tavalliseen tapaan housut kasaan.
Seuraavaksi taas jotain kesäisempää, sehän lupailee melkein hellettä lähipäiville!
Onnenhetkiä tulevalle viikolle ♥♥
Ihana pitsipaita ja ruttuhousut <3 ja oli kyllä ihan huippua että ehdittiin nähä! Meillekkin saa piipahtaa jos täälläpäin pyörii (:
VastaaPoistaKiitos Julia ❤️ Niin oli, ehdottomasti uusiksi, jos reitit uudestaan risteää :)
PoistaOli kyl niin mukava nähdä! Viistoista vuotta meni ihan hujauksessa o.O Toivottavasti seuraaviin treffeihin ei mee ihan niin montaa vuotta :) Kunhan nuo Oot ja Hoot tuosta kasvaa, niin päästään muistelemaan niitä teinivuosia ihan aikuisten kesken! :D
VastaaPoistaNo todellakin oli! Joidenkin kanssa on niin helppoa jatkaa, ei tuntunut vuodet missään :) Toivottavasti tavataan toistekin!
PoistaTutulle kuulostaa lapsuus-nuoruusvuosien kaveri/ystävyyssuhteet.. Niin käy silti varmaan useimmille meistä, joku saattaa säilyä mutta useimmat varmaan jäävät unholaan.. Mukavaa on kuitenkin että joidenkin lapsuusajan ystävien kanssa tulee pidettyä yhteyttä vieläkin. Aikuisena olen huomannut elämäntilanteiden muuttuessa myös ystävyys/kaveruussuhteiden muuttuneen; erään hyvän kaverin olen huomannut muuttuneen ystäväksi ja muuton vuoksi on yhteydenpito ja tapaamiset harventuneet toisen kanssa ja ystävyys on muuttunut kaveruudeksi. Tästä jälkimmäisestä olen ollut vähän suruissaankin, mutta todennut kuitenkin että elämään tämäkin kuuluu..
VastaaPoistaMutta ihanat vaatteet olet jälleen taikonut! :) Pitsit on aina niin kivoja.. Scubaan olen nimenä törmännyt useasti, mutta ikinä en ole oikein tajunnut minkämoista kangasta se oikeastaan on.. Vaikuttaisi aika kivalta! Housujen rypytys on tosi ihana!
Kiva kuulla, että siulla on samanlaisia kokemuksia! Tai kiva ja kiva, kurjaahan se on ystäviä menettää... Mutta niin kai se menee, pääasia kai, että olisi aina edes joku keneen turvata ❤️ kiitos Raisa! Scubaan kannattaa tutustua :)
PoistaOnpa hienoja! Pitääkin tehdä joku kerta tuollaiset ruttuleggarit. :)
VastaaPoistaKiitos 9-10! nuo legsut on kyllä kivat :)
PoistaNo ihan superhienot leggarit! :)
VastaaPoistaKiitos Marika :) !
PoistaMielettömän hieno setti! Leggarit <3
VastaaPoistaKiitos kaunis Noranda :)!
PoistaIhana asu! Pitsin yhdistely muihin kankaisiin on ollut yksi mun lempparijutuista tänä vuonna ja tosi nätti on tuo sun paita :) Ja ruttuleggarit olinkin ehtinyt unohtaa, pitää joskus ottaa työn alle. Olisivat varmaan kivat neidille.
VastaaPoistaItsellänikin nämä oli mielessä jo aikaa sitten, mutta nyt viimein sain tehtyä :) Pitsi on miunkin suosikkia! Kiitos Amelia ❤️
PoistaIhan huippuasu! Pitsipaita on loistava oivallus, tuollaiselle olisi itselläkin paljon käyttöä. Ruttuleggarit näyttää todella hyvälle. Eilen jo mallailin, josko ompelisin itsellekin ruttuleggarit, mutta eipä sitten ollutkaan sopivaa kangasta kaapissa (kumma kun ne mustat aina loppuvat :D).
VastaaPoistaAika samansuuntaisesti on minullakin ystävyyssuhteet menneet. Lapsuusvuosilta oikeastaan yhden kanssa ollaan vielä tekemisissä ja lukiosta on säilynyt vain yksi ystävä, joka on jollain tapaa ylitse muiden (no, ollaan toistemme lasten kummeja jne). Varmasti harvalla säilyy suurta kaveriporukkaa koko iän, ehkä miehillä se on yleisempää. Ainakin omasta lähipiiristä olen huomannut, että miesten keskenäinen ystävyys/kaveruus säilyy helpommin sieltä lapsuudesta aikuisuuteen vaikka elämäntilanteet muuttuvatkin. Vaikka harvoin näkevät, juttu jatkuu aina samasta mihin jäi. Onko naisten välinen ystävyys ja kaveruus sitten jotenkin vaativampaa vai asetetaanko sille enemmän vaatimuksia, tiedä häntä.
Kiitos Hanna Mi ❤️ Täälläkin on mustat aina lopussa, pitäisikin käydä ostoksilla! Hyvä tuo huomio miesten ja naisten välisen ystävyyden eroista, saman olen huomannut. Monimutkaisia juttuja...
PoistaAivan loistosetti! Onko tuo Scuba hiostava materiaali?
VastaaPoistaKiitos Sonja, miekii tykkään :) Eilen olin koko päivän näissä ja yllätyin, ettei ollut hiostavat! Hellehousuina en kyllä käyttäisi :D
PoistaVoi vitsit miten kiva setti!! Ajaton, huoleton mutta samalla myös tyylikäs, tykkään! Miltä muuten tuntuu jalassa nuo ryppyleggarit...häiritseekö sivurypytys oloa ja eloa ? :)
VastaaPoistaKiitos PiiperoPaapero :) Ei häiritse! Ainut muutos näihin pöksyihini pitää kyllä tehdä; laitoin liian löysän kumpparin ja valuvat jalassa ;) taidan tehdä erillisen vyötärökaitaleen, josko sitten kestäisi :)
PoistaAivan huippu hieno setti:) Tyylikäs ja kuitenkin rento.
VastaaPoistaAjatuksesi ystävyydestä ja sen säilyvyydestä on aivan juuri noin. Onhan huippua nähdä vanha tuttu vaikkapa harvakseltaan ja jutut jatkuu juuri siitä mihin viimeksi jäivät.
Mukava kuulla, että jaat ajatukseni ❤️ Kiitos Kanneli!
PoistaMageita vaatteita, pitsijutut on ihania! :)
VastaaPoistaNiin miustakii!! Kiitos Noora :)
PoistaPitääkin tilata mustaa scubaa ja tehä tuollaiset pökät! Miksei valkoisenakin :)
VastaaPoistaScubaan tutustuin vast'ikään kun ompelin siskolle mekon pinkistä kangaskapinan scubasta.
Vaikutti kyllä hyvältä materiaalilta.
Tilasin myös pätkän valkoista scubaa anopin capreihin. En ole vielä whtinyt tehä, mutta kerrankin valkoista josta ei oikeasti näy läpi!
Myös pitsiä olisi tarkoitus käyttää lähiaikoina samaan tapaan päälle ommeltuna, mutta mekon kylkiin.
Ihanan inspiroiva ompelu postaus! Ja kaveruus jututkin niin tutun kuulosia :)
T. Maimyx
Kiitos kivasta kommentistasi Maimyx, ihana jakaa inspistä :) Scubaa pitää testailla toistekin, joku pusakka olisi kiva! Pitsisomisteinen mekko on varmasti ihana ❤️
PoistaKiva paita. Onko noi scubat hiostavat normi käytössä? Tein scubasta "juoksuhousut" ja kävin eilen lyhyellä pyörälenkillä ja vähän alkoivat jo hiostaa arcea.
VastaaPoistaKiitos Kirsi! En mie jumppatyyppisiin vaatteisiin tuota käyttäs, normimenossa ei kyllä hiostanut :)
Poista