Nyt on kyllä kovalla työllä ja tuskalla valmistettu vaate,
vaikka lopputulos ei yksinkertaisuudessaan sitä kerrokaan. Kaiken lähtökohtana oli raglansaumojen rypytys, jota varten muokkasin hihan kaavaa logiikkani mukaisesti. Jossakin kohtaa se kuitenkin ontui kuin vanha ravihevonen, sillä lopputulemana paita pussitti joka paikasta ja hihoihin olisi mahtunut vähintään kaksi käsivartta. (Ja mainittakoon, että siihen mennessä olin jos jokusen hetken tuhrannut jo framilonin ja raitojen kohdistamisen kera...) Reippaasti rouhaisin saksien kanssa hihat irti, sillä pinna ei enää siinä vaiheessa kestänyt ratkomista. Vanhoista hihoista muotoilin alkuperäisellä kaavalla uudet ja vihdoin vaate alkoi muistuttaa paitaa. Rypytyksetkin laitoin, kun niin olin alunperin päättänyt, itsepäinen kun olen. Raitojen kohdistelut sen sijaan jäivät suosiolla odottamaan seuraavaa ompelusta. Ja kun se framilon oli valmiiksi jo saumurin vieressä, rypytinpä vielä sivusaumatkin. Huh.
Niskaan jälleen vetoketju. Sitä ommellessa olin jo sen verran tuohduksissani, että annoin piutpaut tukikankaille ja tikkailin ketjun varsin vapaasti. Teeman mukaisesti vetskarikin on siis rypyllään. Kangas on muuten Noshin minttu-grafiittijersey, josta tykkään ihan älyttömän paljon. Oikein surettaa, että se nyt tuhrautui tällaiseen.
Blogin verkkainen päivitystahti taitaa jatkua vielä toistaiseksi. Minen kerta kaikkiaan jaksa ommella, tai totta puhuen tehdä mitään muutakaan. Tällä kertaa annan keholle sen mitä keho vaatii, ja kaavojen piirtelyn, kankaiden leikkaamisen ja ompelemisen sijaan köllötän sohvalla ja katson antaumuksella telkkaria. Kohta puoliin tosin on pakko jatkaa ompeluita, sillä Oon kaapissa on huutava hupparipula. Huppariompeluksia odotellessa siis, rentouttavaa loppuviikkoa!
Hei, mutta hieno tuli, suorastaan magee kaikkine yksityiskohtineen. Tosin jaan kanssasi tuon tunteen, niin on käynyt monen vaatteen kanssa minullakin. Taidan kokeilla tuota vetskaria itsekin johonkin ja tuo kangas on kyllä ihana.
VastaaPoistaKiitos kaunis Sanne-Maija :) Vetskari on miusta kiva lisä, toimii monenlaisessa yläosassa!
PoistaTykkään, ihan siun värinen! Ja tukkakin on taas punainen? :)
VastaaPoistaMillä kaavalla sie teet paidat? Kun tuntuu etten saa itelle onnistumaan ryntävänä yhtäkään raglankaavaa ja ne olis niiiin kivoja..
Tukka on punainen taas, kiitos oranssin hoitoaineen :D Tämä on tehty Joka tyypin kaavakirjan raglankaavalla, oikeastaan ihan muokkaamattomana. Toimii näin ryntävälläkin ;) Kiitos Kati ♥
PoistaKiva tuli vaikeuksista huolimatta! Hauskasti sulla tuo vetskari tässä kun itse tein siitä lilafuksiasta pitkän paidan, jossa oli myös vetoketju niskassa :) Tosin mulla tahtoo jäädä siihen vetskariin hiukset kiinni :/ Onko sun väsymykselle jokin pieni syy? ;)
VastaaPoistaKiitos Laura! Hei nyt muistankin sen siun paidan, raidat selvästi kutsuu vetskareita ;) Tukka tosiaan tarttuu kiinni, se on ärsyttävää. Ja se väsymys, no sanotaanko, että palataan aiheeseen myöhemmin :)
PoistaKiva tästä tuli! Vetoietjuilla saa kivasti vähän ilmettä yksinkertaiseen paitaan.. ja nämä Noshin kankaat, niin ihania ja laadukkaita!
VastaaPoistaKiitos Katja ♥ Eikö saakin! Mie olen aivan ihastunut Noshin kankaisiin, ne tosiaan kestää pesusta toiseenkin parempana kun monet muut trikoot, ihan huippua :)
PoistaMinusta paidasta tuli tosi kiva :) Hiharypytykset on erittäin ihanat ja vetskari passaa taakse upeasti.
VastaaPoistaKiva kuulla :) Ehkä se aina tuntuu itsestä kehnommalta, kun on lopputulos poikkeaa suunnitellusta ideasta... Kiitos kannustuksesta Kanneli!
PoistaMinäkin tykkään paidasta! Tästä ei kyllä näe, että olisi mennyt mikään mönkään. Vetskari on huippujuttu, miksiköhän ei ole tullut koskaan itse kokeiltua. Lepoa vaan, sitten jaksaa paremmin :). Kun itsekin osaisi aina antaa keholleen luvan levätä, eikä rehkisi äärimmilleen.
VastaaPoistaVetskaria kannattaa ehdottomasti kokeilla, miusta se ainakin on tosi kiva lisä moneen vaatteeseen :) Kiitos kivoista sanoistasi Hanna Mi!
Poista