Hei miksi lukea ohjeita, kun aina voi purkaa?!
Pussukoiden piti olla helppoja, kivoja ja nopeita surauttaa,
ihan noin vain ohi mennessä voisi pari tekaista.
No juu ei...
Kivoja ne kyllä on, mutta minun harjoittelumetodeilla ei ainakaan nopeita.
Helppouskin on vielä vähän kyseenalaista.
Ne sellaiset peruspikkupussukat valmistuvat melko näppärästi,
mutta nyt halusin opetella vähän uutta.
Ohjetta vilkaisin täältä.
Olisi pitänyt vilkaista vähän tarkemmin, sillä ratkoja sai tehdä töitä ihan urakalla. Olen niin nopea likka, että ehdin mokata aina ensin, ja sitten vasta tarkastella miten oikeasti olisi kannattanut toimia.
Tässä hommassa tuo vetoketju aiheutti kiukuttelua, mutta kuten huomaatte, onnistui se lopulta!
On kyllä tehty suurella rakkauella tämä pussi, menee ystävälle synttärilahjaksi :)
Samana iltana pussiteema jatkui Savawayn muodossa.
Tällä viikolla oli hauska ryhmätehtävä, jossa kaikkien kolmen ryhmän jäsenen tuli löytää heitä yhdistävä tekijä ja sen pohjalta tehdä oma luomuksensa.
Viljamin puoti tarjosi tähän kankaat yllätyspaketissa.
Ryhmämme yhdistävä tekijä oli kaikilta löytyvä lemmikkikoira tai useampi, ja tiimin nimi osuvasti Nartut ;)
Yllärikankaana oli keltainen puudelipuuvilla, mikä ei alkuun iskenyt yhtään.
Tällä lähdettiin veivaamaan :
Ja tällainen siitä tuli. Ohje löytyi Hipun blogista.
Kangas on valmiissa työssä paljon kivempi kuin luulinkaan! Taas piti ommella, purkaa ja ommella sitten uudestaan, mutta lopputulos ilahduttaa itseä. Onnistunut Savaway jälleen!
Tämän päivän harjoitusten jälkeen voisin kuvitella, että seuraavan kerran pussukan ompelu on myös minun kohdallani helppoa, hauskaa ja nopeaa.
No, ainakin nopeampaa kuin nyt.
Ei kommentteja
Ilahdun kommentistasi, kiitos!